Siirry pääsisältöön

Tekstit

Syksy tuo kotiin tunnelmaa!

Vuodenajat sisustuksessa! Sisustan kotia yleensä fiilispohjalta ja ehkä myös vuodenaikoja myötäillen. Meillä koti on sellainen paikka missä vietetään töiden lisäksi eniten aikaa. Meistä molemmista on tullut kotihiiriä ja sen takia on tärkeää, että kotona on viihtyisää. Tai no, vaikka ei oltaisikaan näin paljoa kotona, niin on silti tärkeää, että molemmat viihtyy. Jos sisustaisin pelkästään valkoisella tai vaaleilla sävyillä, niin meistä kumpikaan ei todennäköisesti tuntisi oloaan kotoisaksi.  Tekstiilit, somisteet ja kynttilät, niin ja leikkokukat... Syksy tarkoittaa meillä sitä, että tämä kynttiläkonsultti sekoaa viimeistään silloin. Uusi kuvasto ilmestyy ja kynttilöitä saatava joka puolelle. Lisäksi jostain syystä meille on pesiytynyt paljon erilaisia vilttejä. Kissoillekin omansa.  Aloin panostamaan vuoden alussa leikkokukkiin. Pyrin ostamaan niin sanottuja sesonkikukkia eli pioni aikana pioneja ja auringonkukka aikana auringonkukkia ja niin edelleen... Leikkokuk

Ysärilapsen mietteitä!

90-luku ja lapsuus... Sain eilen vihdoin hyllyyni Ysärikirjan ja luinkin sen heti kannesta kanteen. Olen juuri ja juuri syntynyt 1990-luvulla. Sanon aina olevani 25. Totuushan taitaa olla hieman toinen. Olen kriiseillyt ikäni siitä asti, kun tulin täysi-ikäiseksi. Olin mielestäni ikäloppu. No mielummin olen aina 25,kun 18. Nostalginen matka 90-luvulle! Kirja sai muistelemaan omaa lapsuutta ja sitä mitä kaikkea omassa lapsuudessa on ehkä eri tavalla, kun nykyajan lapsilla. Meillä ei ollut esimerkiksi tietokonetta tai hienoja pelikoneita. En koe jääneeni mistään paitsi. Oltiin ulkona ja äiti sai melkein repiä meidät pikkusiskoni kanssa sisälle ulkoleikeistä. Nykyään taidetaan lapset ajaa sinne ulos leikkimään koneiden ääreltä. Tosin ei ehkä joka kodissa. Meillä pelattiin lautapelejä, luettiin kirjoja ja leikittiin ulkona tai sisällä. Tai sitten katsottiin lastenohjelmia välillä telkkarista.  Vuonna 1997 aloitin ala-asteen. Muistelin tuossa yksi päivä miten luulin ennen

Stressi helpottaa!

Hei, hei työpaikkailmoitukset! Huomasin eilen, että missä on se kamala stressi mikä on ollut kuukausia. Tai no oikeasti yli vuoden jo! Elämässähän on aina stressiä ja olen sitä mieltä, että hieman saakin olla stressiä tai painetta, koska silloin tuntee elävänsä. Suurin syy stressiin Ei se työn hakeminen, vaan ne monet ilmoitukset, jotka tulee sähköpostiin myös viikonloppuisin. Olisihan ne saanut napattua pois päältä, mutta minä hölmönä tottakai loin enemmän ja enemmän painetta itselleni, ja en levännyt yhtään päivää työttömyys aikana työn hausta. En yhtään. Jokaikinen päivä kävin läpi ne ilmoitukset mitä tuli sähköpostiin, ja sitten vielä muuta kautta hain töitä.  Ne sähköposti ilmoitukset olivat kyllä suurin syy siihen miksi stressasin. Ne oli pakko avata. Tai pakko ei ole, mutta jos ne tulee suoraan puhelimeen, niin kyllähän ne tulee avattua. Työpaikkavahti voi olla hyvä asia, mutta minun tapauksessa se aiheutti vain stressiä. Suurin osa ilmoituksista oli sellaisia,

Mielen ja ihon hemmottelua!

Stressaantuneen ihon hellimistä Kaupallisessa yhteistyössä MayBeauty Minulle kasvojen ihon hoitaminen on ollut aina tärkeää. Tärkeys korostui siinä vaiheessa, kun kärsin murrosikäisenä aknesta ja sen jälkeen varsinkin stressi on saanut ihon voimaan huonosti. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Mieli, ruokavalio ja ne tuotteet mitä käytät oman ihosi hoidossa. Itsellä on sekaiho ja syksyn tullen ihosta tulee hieman pintakuiva esimerkiksi poskista. Kiireinen elämä näkyy iholla ja nyt, kun työt alkaa taas, niin koen ihon hoidon erityisen tärkeänä. Se on myös hemmotelua mielelle pitkän työpäivän tai työviikon jälkeen. Syväpuhdistava Pore Mask Itse käytän kasvonaamiota noin kerran tai jopa kaksi viikossa. Riippuen ihon kunnosta ja siitä miten ihoni voi. Poremaskissa yhdistyy kaikki se mitä oma ihoni tarvitsee. Se poistaa iholta ylimääräistä öljyisyyttä sekä talia, syväpuhdistaa ihohuokoset ja supistaa niitä. Itsellä tästä tuotteesta on nyt reilun kuukauden verran kokemusta ja voin

Välillä tuntuu, että ihmisten röyhkeydellä ei ole rajaa!

Mitä ihmisten päässä oikein liikkuu? Usein mietin, että missä se raja menee. Ihmiset ovat röyhkeitä ja jopa aggressiivisia, kun kyseessä on toisen elämä. Mitäpä se toisille kuuluu miten sinä sitä omaa elämääsi elät? Jos et sitten satuta toisia elämälläsi. Välillä elämä olisi paljon mukavampaa elää pelkkien eläinten kanssa. Eläimet ei sentään ole utelemassa kaikkea!  Ihmiset ovat liian uteliaita... Vaikka olisi kuinka avoin, niin se ei tunnu riittävän kaikille. Halutaan tietää kaikki ja vielä vähän enemmän. Ne pienimmätkin jutut tai mitä siellä vaatekaapissa on. Eilen totesin, että en tuo julki minun työpaikkaani. Se ei kuulu muille ja siinä menee minun rajani. Miksi muita kiinnostaa yritys missä olen töissä? En tiedä itsekkään missä kaikki Facebook kaverit tai seuraajat tai lukijani ovat töissä. Ja jos rehellisiä ollaan, niin ei oikeasti edes kiinnosta. Tärkeintähän on se, että on niitä töitä.  "Oot varmaan puhelinmyyjä." Kirjoitan pian kirjan näistä kaikis

Nyt se on varmaa!

Työmoodi päälle yli vuoden jälkeen... Reilu vuosi ja neljä kuukautta ehti työttömyyttä tulla mittariin, kunnes onnisti. Nyt se on varmaa. Työpaikka nimittäin. En tiedä olenko ikinä ollut näin aktiviinen työn haussa ja silti se työpaikka tuntui olevan kiven alla. Ehkä se oikea työpaikka antoi sitten oikeasti odotuttaa itseään edellisten "huonojen" työpaikkojen ja firman vuoksi. Ja jestas miten onnellinen voi työpaikasta olla! Olen pitänyt sellaista mekkalaa työttömyydestä, että oletin oikeasti somenkin voimalla minulle löytyvän työpaikan. No miten kävi... Auttoiko some ja blogi? Työpaikka omalla panostuksella! Eli ei auttanut. Sain joitakin tarjouksia työpaikoista, mutta niistä 99% oli suoramyyntiä. Vastasin näihin, että kiitos, mutta ei kiitos. Miksikö? Olen kirjoittanut, että harrastuspohjalta olen PartyLiten konsultti ja se on minulle rakas ja voimaannuttava harrastus ollut, jossa tulee myyntiä omalla painollaan, ja jos ihmiset oikeasti itse kiinnostuvat myös t

Tätä et tiennyt minusta!

Tai ehkä tiesitkin...  Olen sanonutkin, että blogissa kerron vain ihan pienen osan elämästäni. Tuskin oikeasti kukaan blogia kirjoittava haluaa kaikkea kertoa lukijoilleen. Olen joskus aiemminkin tehnyt vähän samankaltaisen postauksen, mutta tässä ajattelin kertoa hieman lisää itsestäni.  Olen perustanut 2014 Facebook ryhmän Sisustushullut ilman sääntöjä sekä paikallisen nettikirppis ryhmän ilman sääntöjä (se aito ja alkuperäinen, jossa on enemmän jäseniä)! Säännötön elämä. Ei vaan. Tuolloin taisi olla joku "uhma" päällä ja meni totaalisesti hermot kaikkiin ryhmiin, jossa sääntöjä oli enemmän ja vähemmän. Olen molemmissa ryhmissä ylläpitäjänä edelleen. Kippisryhmä on tarkoitettu niille, jotka asuu Hyvinkäällä tai lähellä Hyvinkäätä, ja toinen ryhmä on avoin ihan kenelle tahansa ja asuitpa missä päin Suomea tahansa. Tai vaikka asuisit ulkomailla ja olet kiinnostunut sisustamisesta. IBS ei ole kiva kumppani!  Sanoisin, että moni tietää mikä on ärtyvän suole