Ikuisesti

Kirja jota en ehkä itse olisi ensimmäisenä valinnut hyllyyni aiheen vuoksi!

Sain luettavaksi Tuomas Keskimäen esikoisromaanin Ikuisesti. Olen törmännyt aiemmin Tuomaksen runoteoksiin, jotka ovat aihealueeltaan sellaisia mikä itseänikin kiinnostaa eli kansanperinteet ja mytologia. Ikuisesti romaani kertoo kuitenkin nuorista, ensirakkaudesta ja uskosta. Jälkimmäinen aihe itselleni on sellainen joka minulle ei ole aiheena sellainen mistä nauttisin, ja saa enemmänkin vaivautumaan. Tähänkin on syynsä menneisyydestä ja entisestä parisuhteesta, mutta se on sitten toinen tarina. Yllättikö kirja minut kuitenkin?

Ikuisesti... 

Kirjan teemana oli siis rakkaus, usko, mielen sairaus sekä ystävyys. Teemat olivatkin kirjassa punoutuneet hyvin yhteen. Kirjassa usko oli ehkä omaan makuun hieman liikaakin esillä, mutta se oli myös taitavasti, sekä uskottavasti saatu kirjoitettua sillä tavalla, että lukukokemus ei ollut puuduttava ja vaivaannuttava sellaiselle, joka ei ehkä usko mihinkään korkeaan voimaan tai kokee itsensä ateistiksi. Usko on nuorten kirjaan rohkea valinta ja voisi kuvitella, että joku nuori joka kamppailee näiden asioiden kanssa, saisi lohtua myös tästä kirjasta! 

Kirjan kerronta oli hieman nopeatempoinen aluksi ja jouduin muutaman kerran pysähtymään lukiessa, että mitäs tässä nyt tapahtuikaan. Kirjan ensivaikutelma kuitenkin muuttui ja olin saanut alun kompuroinnin jälkeen juonesta taas kiinni. Hahmot kirjassa vaikuttivat uskottavilta ja kirjan päähenkilöiden tarinat alkavat kietoutua jo heti alussa yhteen. Ystävyys sekä todella intensiivinen rakkaus ovat vahvasti läsnä kirjan alusta sinne melkein loppuun asti. 

Kirjassa on myös todentuntuinen kertomus siitä mitä kirjan päähenkilölle Venlalle oli tapahtunut ennen Suomeen muuttoa. Enempää paljastamatta tästä luvusta, joka käsittelee tätä voin kuitenkin todeta, että tämän jälkeen kirjaa luki ihan toisenlaisella asenteella. Ennakkoluulot- ja käsitykset olivat tässä vaiheessa karistettu. 

Kasperi hahmona on mielenkiintoinen ja hänen tarinansa vakuutti minut täysin. Ainoa mikä kirjassa häiritsi oli se, että voiko kahden nuoren ja vielä alaikäsen ihmisen välillä todella olla näin vahvaa rakkautta?

Ikuisesti kirjan loppu jätti minuun hämmentyneen, toiveikkaan ja myös haikean olon. Kirja sopii niin nuorelle, kun aikuisellekin. Aikuisena ihmisenä luin kirjaa tottakai eri näkökulmasta, kun minua nuorempi lukisi. Kirja saa pohtimaan elämää ja sitä millaista se olikaan olla itse olla ylä-asteikäinen.
Tuohon ikään kuuluu niin paljon kaikenlaisten asioiden kanssa painimista. Aikuisuus on nurkan takana ja kipuilet ihmissuhteiden, koulun ja sen kanssa mitä elämältä haluaisi. Voisin kuvitella, että kirja sopisi myös hyvin opetuskäyttöön. 

Nyt odotetaan Tuomakselta seuraavaa kirjaa! Kirjan saa ostettua mm. Adlibriksestä. Kirja on saatu arvostelukappaleena.