Siirry pääsisältöön

Kun aika ei riitä mihinkään ja väsymys painaa

Masentavaa syksyä!

Syksyn pitäisi olla ihanaa värien loistoa ja kirpeitä aamuja. Neljä vuodenaikaa on rikkaus, mutta mistä tämä väsymys on tänä syksynä ilmestynyt kuvioihin?

Kaikki asiat kasaantuu ja iloinen mieli on kateissa...

Keittiönpöydällä on edelleen Lookfantasticin boksi, jota en ole kuvannut ja kirjoittanut siitä postausta tänne. No ei ketään kiinnostaisi sen sisältö muutenkaan, joten koitan olla ottamatta paineita. Ehkä en tee siitä tässä kuussa postausta laisinkaan siitä. Iltavuoro viikoilla en jaksa miettiä ruoan laittoa ja olen liian väsynyt siivoamaan. Tiristän kaiken energiani töissä. Sehän on vaan koti, jossa käyn nukkumassa. Odotan vaan joulua, että pääsen hetkeksi muualle. 

Töistä kotiin, töihin, töistä kotiin, töihin.. Siinähän se viikko taas meni ja viikonloppuna et jaksa tehdä mitään. Tulisipa edes lunta,niin ei olisi näin synkkää.

Onneksi tätä tylsää arkea pääsee pakoon kirjojen maailmaan. Siis silloin, kun jaksaa sen kirjan avata. Ehkä pitäisi keksiä arkeen jotain piristävää, että jaksaisi tämän synkän ajan. Marraskuu tuntuu liian pitkältä ja sen voisin skipata. Turha kuukausi. 

Iloista mieltä ja positiivisuutta on vaikea välillä kaivaa. Liian positiiviset ihmiset myös väsyttää. Mistä ne ammentaa sen energian? Jostain Multi-Vitamin purkista? Onneksi sentään jotain kivaa on myös tiedossa. Kahtena viikonloppuna peräkkäin messuillaan. Tällä viikolla I love Me messut ja ensi viikolla kirjamessut. Mistähän sitä saisi kaivettua sen iloisen mielen ja energiaa? 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Blogi yhteistyöt+arvonta!

Uhka vai mahdollisuus? Sisältää arvonnan, joka ei liity yhteistyöhön laisinkaan...  Yli vuosi sitten, kun blogin perustin, niin pieneen mieleenikään ei olisi tullut, että minulle voisi aueta mahdollisuus yhteistyö juttuihin. Nyt olen kuitenkin päässyt tämän kuluneen vuoden puolella toteuttamaan eri firmojen kanssa näitä ja olen ollut todella innoissani näistä. Mutta näillä on myös kääntöpuolensa. Sain ensimmäisen "sä olet feikki- viestin" vähän aikaa sitten Instagramissa, josssa joku anonyymi ilman omaa kuvaansa lähetti directiin viestin siitä kuinka feikki olen ja kirjoitan blogiani näiden toivossa ja olen Instagramissakin vain näiden takia. Selvä juttu. Itse kirjoittaja ei kuitenkaan uskaltanut omalla kuvalla kirjoittaa ja epäilen kovasti, että minulle ei kissanpentu kirjoittele, joka oli profiiliin laitettu kuvaksi.  Muistaakseni kirjoitin erääseen postaukseeni täällä, että en kirjoita blogiani yhteistyön toivossa. Jos niin tekisin, niin ei olisi esimerksiksi synt...

Goodiebox helmikuu 2020

Luokattoman huono boksi ja näin heitetään hyvästi Goodieboxin tasolle! Minä tiesin. Pelkäsin ja tiesin. Sen jälkeen, kun Goodieboxin ja Betteboksin yhdistymisestä alettiin kohisemaan eri ryhmissä ja Instagramissa, niin tiesin miten tässä käy. Boksin taso tulee tippumaan. Ja tämän kuun boksi sen todisti. Boksin sisältö oli kaavittu jostain Betteboksin varaston jämistä, sillä boksissa oli KOLME jo Betteboksin ajoilta tutuksi tulleita tuotteita. Kolme samaa tuotetta sain aikoinaan Betteboksista. Olin boksin avatessani vihainen. Se kuvasti oikeasti sitä tunnetta mitä tunsin, kun avasin boksin. Vihainen, pettynyt ja petetty. Goodieboxin taso on ollut hyvä, jopa erinomainen aina tähän boksiin asti. Tuntemattomia brändejä ja tuotteita mitä en ole aiemmin päässyt testaamaan. Nyt marketti tavaraa mitä saat melkeinpä lähikaupasta ostettua. Betteboksin tasoa. Joka oli kuukaudesta toiseen todella ala-arvoinen boksin hintaan nähden ja lupauksiin nähden. En löydä enää edes sanoja tähän boksiin ...

Päivä kerrallaan, hetki kerrallaan

Elämää ei kannata suunnitella vuosien päähän! Helmikuu vaihtui maaliskuuhun, ja jo tähän kahteen kuukauteen on mahtunut paljon. Välillä mietin tätä blogin tulevaisuutta ja monta kertaa mielessä ollut myös tästä "luopuminen" ja lopettaminen. Ajatukset ovat tulleet siitä, kun aikaa ei ole aina samalla tavalla ja välillä mietin liikaa mitä muut sanovat. Joku joskus sanoi, että bloggaajat tukevat ja kannustavat tosiaan, mutta kaikkien kohdalla tämä ei pidä paikkaansa. Onneksi kuitenkin ympärillä on niitäkin ihmisiä, jotka antavat uudenlaista energiaa ja tukevat. Ja vastavuoroisesti sitä jaan heille. Kevättä kotiin, työtä ja blogi täyttää kaksi vuotta! Olen aina rakastanut kevättä. Linnut löytävät uudelleen ääneensä, aurinko paistaa enemmän ja valon määrä lisääntyy (tosin se paljastaa myös nurkassa nuokkuneet pölypallot). Jossain vaiheessa huomaa, että luontokin alkaa heräilemään ja ravistelee viimeisetkin talven rippeet pois. Kevät tuo toivoa. Sitä varsinkin toivon t...