Kateuden siemeniä

Kateus ei ole kaunista!

Kysyin itseltäni tänä aamuna onko tervettä olla kateellinen? Voiko toisen onnea kahdehtia ja eikö voisi olla vain onnellinen toisen menestyksestä tai saavutuksista? Jokainen meistä on jossain vaiheessa elämää kateellinen jollekin, koska olemmehan ihmisiä. Kateus on tervettä, kunhan sille ei anna valtaa.

Miksi kaikki eivät osaa olla tyytyväisiä siihen mitä on? 

Välillä mietin, että onko meihin ohjelmoitu joku ohjelma, jossa määritellään se missä kohtaa on tyytyväinen elämäänsä. Toisille riittää vähempi ja toiset havittelevat kuuta taivaalta. Mutta onko tämä väärin vai tuleeko tässä esiin taas kateus esiin, jos toinen haluaakin elämäänsä enemmän? Entäs toinen haluaa vaan elämältään erilaisia asioita ja enemmän? Mutta taas kateus nostaa päätään ja ihminen kuulostaa katkeralta, kun alkaa puhumaan pahaa toisesta ihmisestä, joka haluaa elämältään enemmän. 

Itse olen koittanut haalia elämään yhtäaikaisesti kaikkea. Onnea, vauraampaa elämää, parisuhdetta ja parempaa työpaikkaa. Olihan kaikilla muillakin ja minun parisuhde oli päättynyt juuri ja lisäksi työrintamalla oli epävarmuutta. En ollut myöskään tyytyväinen elämääni muutenkaan. Kateus nosti päätään muiden onnen takia. Minä en voisi koskaan olla onnellinen ja kaikilla muilla on paremmin asiat, kun minulla. 

Mihin tämä sitten johti! Siihen, että en osannut enää olla onnellinen siitä mitä minulla jo oli. Lopulta, kun lakkasin havittelemasta kaikkea, niin puolen vuoden sisällä tapahtuikin muutoksia näiden kaikkien suhteen. Tämä tapahtui 2011 keväällä. En tiedä tapahtuiko kaikki tämä sen takia, kun hellitin ja näinkin ympärillä elämää. Lakkasin olemasta kaikesta kateellinen muille ja aloin näkemään, että voin olla onnellinen myös vähemmästäkin.

Tottakai välillä kateus nostaa päätään joidenkin asioiden kohdalla, mutta mielestäni kateus on inhimillinen tunne siihen asti, kun sille ei anna valtaa. Kateus tekee lopulta ihmisestä katkeran ja myrkyllisen. Meistä harva varmasti tunnustaa olevansa kateellinen, mutta jokaisessa meissä se kateuden tunne itää aina välillä. 

Toisen elämästä loppujen lopuksi tietää todella vähän. Miksi siis olla kateellinen? Se vauraampaa elämää elävä ihminen voi olla onneton parisuhteessaan. Tai se pariskunta, joka käy aina matkoilla voikin yrittää saada lasta ja lapsettomuus varjostaa onnea. Mieti näitä seuraavan kerran, kun kateus meinaa nostaa päätään! Energiansa voi keskittää vaikka siihen, että miten sitä omaa elämää sitten muuttaisi jotta olisi onnellisempi. Senhän meistä jokainen määrittelee itse.

Oikotietä onneen ja onnellisuuteen ei ole, mutta katkeruus ja kateus pilaa monia asioita. Olisinko kerrankin onnellinen siitä mitä olen jo saavuttanut ja saanut? Ja voisinko olla onnellinen toisen puolesta joka on saavuttanut erilaisempia asioita, kun itse on saavuttanut? Jokainen voisi kysyä myös näitä kysymyksiä silloin tällöin itseltään.