Eläinten muttei ihmisten ystävä?
Olen kuullut olevani kylmä ja välinpitämätön ihminen. Olen myös kuulema outo ja eristäytynyt. Monta kertaa olen todennut, että muiden negatiiviseen sävyyn sanotut mielipiteet minusta eivät kiinnosta minua millään tavalla. Oikeasti minut tuntevat tietävät millainen olen ja se riittää minulle. Olenko sitten kylmä ämmä omasta mielestäni?
Eläimet ovat minulle rakkaita ja niiden laiminlyönti saa minut raivon partaalle!
En voi koskaan ymmärtää sellaisia raakalaisia, jotka rääkkäävät ja tekevät pahaa eläimille. En uskalla täällä edes sanoa ääneen mitä sellaisille pitäisi tehdä. Tässä vaiheessa voin kertoa, että olisin kylmääkin kylmempi ämmä.
Meillä on kaksi kissaa ja toinen kissoista on sellaiselta kasvattajalta joutunut löytöeläintalolle, joka on ollut myös otsikoissa muutama vuosi sitten. En ymmärrä mikä ajaa tekemään sellaisia asioita mitä tämä kasvattaja teki. Eläimet ovat viattomia ja ihmiset ovat petoja.
Itselläni on vaikea välillä tuntea sympatiaa ihmisiä kohtaan ja ajatusmalli varmasti juontaa siihen, että ihmiset ovat tehneet paljon pahaa tässä maailmassa. Lisäksi myös itse on kokenut sitä pahuutta ja se vielä tekee vielä vaikeammaksi muun muassa sen, että en luota ihmisiin. En koe itse olevani myöskään mikään puhdas pulmunen. Minussa on vikaa myös.
Joku myös entisessä työpaikassani totesi, että olen kylmä ämmä, kun minua ei kiinnosta lapset. Hassua sinänsä, että tein töitä silloin lasten parissa ja sain kiitosta siitä miten luontevasti osasin olla lasten kanssa, vaikka itse en tee tähän maailmaan lapsia koskaan, tai en erityisemmin koe itseäni sellaiseksi ihmiseksi, joka lapsista pitää mitenkään hirveästi. Sekö sitten tekee minusta kylmän ämmän? Olkoon sitten niin.
Totuushan on se, että erityislapsilla on paikka sydämessäni. Tämä on saanut yllättäin monet muuttamaan mieltään minusta. Olenko sittenkin ihminen jolta löytyy tunteet?
Jos et tunne minua, niin älä tuomitse. Ihmisistä on vain välillä todella vaikea pitää välillä (usein). Koen enemmän yhteyttä eläinten kanssa, kun ihmisten. Toki on poikkeuksiakin joukossa.
Olenko sitten kylmä ämmä? No sitä en tiedä, mutta sen tiedän että jokainen voi luoda mielipiteensä toisesta vain tutustumalla ihmiseen kunnolla. Saatan näiden mielipiteiden ja luonteen perustella vaikuttaa kylmältä tai vaikeasti lähestyttävältä, mutta oikeasti olen omasta mielestäni aito. Tutustu ja tuomitse sitten.
Blogisi tekstit ovat välillä kovin lyhyitä. Ei sillä, että sinun kuuluisi niitä minun vuoksi pidentää.. luot kuitenkin itsestäsi mielipiteen teksteilläsi. Sinuun ei oikein voi virallisesti tutustua ja bloggaajana kirjoitat lyhyen kannan jostain asiasta, joka valitettavasti voi antaa sen "kylmän ämmän kuvan". Ihan niinkuin tämä kommentti saattaa antaa ärsyttävän ja arvostelevan kuvan, vaikka oikeasti olen ihan mukava ihminen. Olen seurannut sinua vasta vähän aikaa ja en oikein pääse kärryille kirjoituksistasi. En halua olla ilkeä, kirjoitan vain hämmentyneen mielipiteen. Voihan olla, että kirjoitetuksesi eivät vain iske minuun.. ei sen kummempaa:)
VastaaPoistaTämä varmaan johtuu osittain siitä, että työelämä on vienyt mukanaan ja blogitekstit ovat lyhyitä sen takia, että ei ole samalla tavalla aikaa blogille, kun aiemmin on ollut. Yleensä blogin tekstit syntyvät työmatkoilla, kun ei ole enää aikaa enää työpäivän jälkeen. Sen takia mennyt lyhyeksi ja ytimekkääksi tekstit. Ja toki oman mielipiteensä saa sanoa. Ja ei tarvitse tykätä. :) Virallisesti toki ei voi muutenkaan tutustua minuun pelkän blogin kautta. Siihen vaaditaan aikaa ja kasvotusten oloa. Kaikkea ei saa blogiin puserrettua tekstin muodossa minusta ja kehenkään ei oikeasti omasta mielestäni voi tutustua pelkän tekstin/blogin perusteella. :) Tämähän on taas minun mielipiteeni. Kiitos kommentistasi.
PoistaHei. Minun mielestä sinusta ei saa kylmän ämmän kuvaa, vaan lähinnä surullisen ja epävarman ihmisen kuvan. Vaiķka postailet iloisemmista jutuista, taustalla häilyy apeus. Ehkäpä työelämässä kokemasi ikävät jutut, vaikuttavat olemukseesi. Kun hait töitä, olit huolissasi ja apea. Kun sait töitä, olit huolissasi ja apea. Kerroit muutoksesta, ehkä se on paikallaan! Jatkuva harmistuneisuus on raskas taakka kantaa, joten ota suunnaksi uusi polku :-). ...meilläkun on vain tämä yksi elämä ❤
VastaaPoistaEpävarma en koe enää olevani muun kun työelämän suhteen. Työpaikka jossa olen tällä hetkellä niin siellä on monta asiaa jotka ei toimi. Tämän enempää en voi asiaa avata tietysti ja minulla on tällä hetkellä vaikeuksia työmatkojen takia, joka tietyn huolestuneisuuden nostaa varmasti minun olemukseeni. Lisäksi tottakai minusta on tullut entistä varovaisempi ihmisten suhteen ja luottamus ihmisiin on mennyt kokonaan. Se vaikuttaa tottakai myös omaan olemukseen. Ja totta, että työelämässä tapahtuneet asiat vaikuttavat minuun, koska jouduin vielä ennen joulua kokemaan entisen esimiehen kauheuksia, vaikka luulin asian olevan jo menneisyyttä, mutta ei ole annettu unohtaa. Niin vähän tänne voin loppujen lopuksi omasta elämästä kertoa, että asiat mitä käyn läpi ja mitä iloisia ja surullisia asioita elämässä on tapahtunut, että blogissa/somessa oleva minä on vain pintaraapaisua. Se tietysti vaikuttaa siihen, että millaisen kuvan se luo minusta. :) Toiselle voin olla apea ja huolestunut, toiselle voi vaikuttaa, että olen kylmä ja toiset voi Instagramissa saada minusta vaikutuksen,että kaikki on elämässä hyvin.
PoistaNiin ja kiitos kommentistasi. ❤️ Meillä on yksi elämä ja sen mukaan sitä on koitettava elää. Elämä ei vaan aina mene niinkuin haluaisi. Tällä hetkellä kuitenkin olen luottavaisin mielin. :)
Poista