Inspiraation lähteillä
Minulla on käynyt jokseenkin huono tuuri työpaikkojen ilmapiirin kanssa. En tiedä johtuuko se alalla olevasta paineesta, siitä että olen ollut naisvaltaisilla alalla vai oikeasti vain siitä, että kaikki ei puhalla yhteen hiileen ja sooloillaan niin paljon kun vaan ehditään. Mennään siitä mistä aita on matalin ja ei ajatella työkaveria. Ehkä olen myös itse vaativa ja en siedä lusmuilua. Tämä aiheuttaa tietenkin konflikteja, jos suorasukaisesti sanoo asioista ääneen. Vikaahan minussakin on. Niin meissä kaikissa.
Silti sitä usein miettii, että millainen olisi se "täydellinen" työpaikka, jossa tehdään yhdessä hyvällä fiiliksellä töitä. Annetaan aihetta olla ylpeitä siitä omasta työstä ja kannustetaan muita. Tokihan täydellistä työpaikkaa ei taida tässä maailmassa ollakaan, mutta kyllähän se olisi mukavaa ,jos ei joka päivä tarvitsisi päänsärystä kärsiä työpaikan takia. Viikonloppuna sain aimo annoksen inspiraatiota ja tukea. Ja ennenkaikkea kannustusta tehdä asioita!
Jos toista kannustaa, niin voitat myös itse!
Itseäni ainakin inspiroi sellainen ympäristö, jossa toista tuetaan ja kannustetaan. Kannustetaan ehkä menemään jopa niiden omien mukavuusrajojen ulkopuolelle. Toisaalta myös annetaan tehdä niitä virheitä, eikä olla heti ruoskan kanssa heilumassa ja sanomassa, että teitpä väärin. Virheistä oppii. Sehän on se vanha kunnon klisee. Kun niitä työkavereita kannustaa ja tukee, niin siitä saa paljon myös itselleen. Jos ei muuta, niin hyvän mielen. Toinen voi puhjeta kukkaan huomaamatta ja sinä saat siitä lisäravinnetta.
Kannustus, tukeminen, yhteinen tekeminen, annetaan tilaa toisten ajatuksille ja ei takerruta vanhoihin kaavoihin. Kuinka moni on uudessa työpaikassa törmännyt tilanteeseen, jossa pitkään talossa ollut työntekijä ei anna tehdä sinun jotain asiaa sillä tavalla, kun sinä haluaisit? "Mutta, kun tämä on tehty näin jo 10 vuotta, niin pitää tehdä myös jatkossa." Tai sitten tyrmätään kaikki uudet ajatukset ja huomaat tekeväsi asiat samalla tavalla, kun on tämä 10 vuotta talossa ollut työntekijä. Ei siis anneta tilaa uusille tavoille, vaan tehdään kaikki samalla tavalla. Kaavoihin kangistutaan aivan varmasti, jos kaikki tehdään samalla tavalla vuodesta toiseen, työntekijästä toiseen ja haudataan romukoppaan uudistuminen. Maailma muuttuu ja uusille ajatuksille pitäisi joka työpaikassa antaa tilaa! Sillä uudella työntekijällä voi olla loistava idea ja idea voi myös myydä.
Kannustus, tukeminen, yhteinen tekeminen, annetaan tilaa toisten ajatuksille ja ei takerruta vanhoihin kaavoihin. Kuinka moni on uudessa työpaikassa törmännyt tilanteeseen, jossa pitkään talossa ollut työntekijä ei anna tehdä sinun jotain asiaa sillä tavalla, kun sinä haluaisit? "Mutta, kun tämä on tehty näin jo 10 vuotta, niin pitää tehdä myös jatkossa." Tai sitten tyrmätään kaikki uudet ajatukset ja huomaat tekeväsi asiat samalla tavalla, kun on tämä 10 vuotta talossa ollut työntekijä. Ei siis anneta tilaa uusille tavoille, vaan tehdään kaikki samalla tavalla. Kaavoihin kangistutaan aivan varmasti, jos kaikki tehdään samalla tavalla vuodesta toiseen, työntekijästä toiseen ja haudataan romukoppaan uudistuminen. Maailma muuttuu ja uusille ajatuksille pitäisi joka työpaikassa antaa tilaa! Sillä uudella työntekijällä voi olla loistava idea ja idea voi myös myydä.
Inspiroiva esimies luo ympärilleen työilmapiirin jossa viihtyy!
Kun esimies on kiinnostunut työstään, niin on myös työntekijöillä mukavampaa töissä. Inspiroiva esimies saa työilmapiirin tuntumaan täysin erilaiselta ja työn teko on luonnistuu.
Pää punaisena huutava esimies on itselle tuttu näky monesta työpaikasta missä itse olen ollut. Huutamisesta kärsii koko työyhteisö, ja onpa myös asiakkaat saaneet osansa. Sehän se vasta onkin sellainen asia, joka saa tuntemaan häpeää. Tämmöinen tämä työpaikka nyt sitten on, kun esimies ei osaa kontrolloida itseään. Toki en sano, että esimiehen asemassa olevilla olisi helppoa aina, ja ihmisiähän hekin ovat. Jonkinlainen kontrolli itsensä kanssa kuitenkin pitäisi olla aina. Sitähän myös esimies usein vaatii työntekijöiltään. Kun se johtaja hahmo voi huonosti työpaikalla, niin voi myös työntekijät. Aika usein asiat ovat päässeet jo niin huonoksi, että koko työyhteisö kärsii ja tekee vain pakolliset työt. Tämä myös näkyy asiakkaille aika usein.
Millainen on sitten esimies joka saa tuntemaan itsensä arvokkaaksi?
Esimies innostaa alaisiaan kehittymään työssään, ja antaa eväät ehkä myös tähtäämään korkeammalle. Esimiehen tehtävänä on arvostaa työntekijöitään, eikä ottaa kunniaa kaikesta, vaan antaa kannustavaa palautetta ja kiitosta. Ei sen kiitoksen tarvitse olla jokapäiväistä, vaan vaikka joka perjantai motivoi työntekijöitään kiitoksella kuluneesta viikosta. Uskon, että moni työntekijä olisi kiitollinen tästä ja pelkkä kiitos siitä tehdystä työstä toisi olon, että on tärkeä osa tätä työporukkaa.
Aiemmin totesin, että sallitaan myös tehdä virheitä siinä omassa työssään, koska siinä myös opitaan. Ehkä jopa koko työyhteisö voi oppia jotain siitä yhden työntekijän virheestä ja loppujen lopuksi sille nauretaan. Otan omakohtaisen esimerkin siitä, että itse aina kerron omasta virheestä työntekijänä ja otan vastuun väärin tehdyistä asioista. Voin henkilökohtaisesti sanoa, että siitä tulee sekä itselle helpottava olo, mutta myös joku toinen voi oppia siitä. Ja on myös oppinutkin. Liian usein kuitenkin olen törmännyt siihen, että esimies ei myönnä omia virheitään, vaan etsii syyllisiä omille virheilleen työyhteisöstä. Esimiehen pitäisi tuntea omat vahvuutensa ja myös ne heikkoudet.
Harmikseni voin myös todeta, että olen myös törmännyt esimiehiin ja jopa työyhteisöön, jossa ei tiedetty myötätunnosta mitään. Esimiehen ei tarvitse olla ystävä tai terapeutti, mutta jonkinlainen myötätunto pitäisi alaisiaan kohtaan löytää vaikealla hetkellä.
Esimies on yrityksen perusta, mutta työntekijät rakentavat yrityksen. Lähtökohdat hyvälle ja toimivalle työpaikalle/työyhteisölle lähtee esimiehestä. Jos esimies on kiinnostunut työstään, työntekijöistään ja inspiroi työyhteisöään, niin se kantaa jo pitkälle.
Iloa tuovat asiat auttavat jaksamaan paremmin arjessa ja itse voi myös paremmin. Olisipa ihanaa, jos jokaisella työpaikalla saisi nauttia yhteen hiileen puhaltamisen tuomasta energiasta tai pääsisi vaikuttamaan yrityksen sisällä asioihin.
Mikä saa sinut inspiroitumaan?
Pää punaisena huutava esimies on itselle tuttu näky monesta työpaikasta missä itse olen ollut. Huutamisesta kärsii koko työyhteisö, ja onpa myös asiakkaat saaneet osansa. Sehän se vasta onkin sellainen asia, joka saa tuntemaan häpeää. Tämmöinen tämä työpaikka nyt sitten on, kun esimies ei osaa kontrolloida itseään. Toki en sano, että esimiehen asemassa olevilla olisi helppoa aina, ja ihmisiähän hekin ovat. Jonkinlainen kontrolli itsensä kanssa kuitenkin pitäisi olla aina. Sitähän myös esimies usein vaatii työntekijöiltään. Kun se johtaja hahmo voi huonosti työpaikalla, niin voi myös työntekijät. Aika usein asiat ovat päässeet jo niin huonoksi, että koko työyhteisö kärsii ja tekee vain pakolliset työt. Tämä myös näkyy asiakkaille aika usein.
Millainen on sitten esimies joka saa tuntemaan itsensä arvokkaaksi?
Esimies innostaa alaisiaan kehittymään työssään, ja antaa eväät ehkä myös tähtäämään korkeammalle. Esimiehen tehtävänä on arvostaa työntekijöitään, eikä ottaa kunniaa kaikesta, vaan antaa kannustavaa palautetta ja kiitosta. Ei sen kiitoksen tarvitse olla jokapäiväistä, vaan vaikka joka perjantai motivoi työntekijöitään kiitoksella kuluneesta viikosta. Uskon, että moni työntekijä olisi kiitollinen tästä ja pelkkä kiitos siitä tehdystä työstä toisi olon, että on tärkeä osa tätä työporukkaa.
Aiemmin totesin, että sallitaan myös tehdä virheitä siinä omassa työssään, koska siinä myös opitaan. Ehkä jopa koko työyhteisö voi oppia jotain siitä yhden työntekijän virheestä ja loppujen lopuksi sille nauretaan. Otan omakohtaisen esimerkin siitä, että itse aina kerron omasta virheestä työntekijänä ja otan vastuun väärin tehdyistä asioista. Voin henkilökohtaisesti sanoa, että siitä tulee sekä itselle helpottava olo, mutta myös joku toinen voi oppia siitä. Ja on myös oppinutkin. Liian usein kuitenkin olen törmännyt siihen, että esimies ei myönnä omia virheitään, vaan etsii syyllisiä omille virheilleen työyhteisöstä. Esimiehen pitäisi tuntea omat vahvuutensa ja myös ne heikkoudet.
Harmikseni voin myös todeta, että olen myös törmännyt esimiehiin ja jopa työyhteisöön, jossa ei tiedetty myötätunnosta mitään. Esimiehen ei tarvitse olla ystävä tai terapeutti, mutta jonkinlainen myötätunto pitäisi alaisiaan kohtaan löytää vaikealla hetkellä.
Esimies on yrityksen perusta, mutta työntekijät rakentavat yrityksen. Lähtökohdat hyvälle ja toimivalle työpaikalle/työyhteisölle lähtee esimiehestä. Jos esimies on kiinnostunut työstään, työntekijöistään ja inspiroi työyhteisöään, niin se kantaa jo pitkälle.
Mikä sinut saa inspiroitumaan?
Viikonloppuna olin inspiraation lähteillä ja otin kaiken irti tästä ilmapiiristä, josta en ole päässyt nauttimaan päivätyössäni kertaakaan. Onneksi sitä saa edes harrastuksen parissa. Tämä laittoikin taas miettimään, että miksi moni meistä tyytyy siihen mitä on. Huonoon työympäristöön, työyhteisöön tai vaikka siihen parisuhteeseen missä et voi hyvin. Jos välillä ajattelisi itseään ja omaa hyvinvointia, niin moni meistä voisi voida hieman paremmin. Pitäisi enemmän uskaltaa tehdä päätöksiä oman itsensä vuoksi. Ja pitäisi myös koittaa saada itsensä ympäröityä niillä ihmisillä, jotka tuovat iloa ja sitä inspiraatiota, jota olen tässä postauksessa liputtanut.Iloa tuovat asiat auttavat jaksamaan paremmin arjessa ja itse voi myös paremmin. Olisipa ihanaa, jos jokaisella työpaikalla saisi nauttia yhteen hiileen puhaltamisen tuomasta energiasta tai pääsisi vaikuttamaan yrityksen sisällä asioihin.
Mikä saa sinut inspiroitumaan?
Kommentit
Lähetä kommentti