Vai uuteen uraan?
Hakeuduin uravalmennukseen siinä toivossa, että jos saisi uusia näkökulmia työnhakuun, uran vaihtamiseen ja koulutukseen hakemiseen. Heti alkumetreillä tuli jo fiilis, että mitä hyötyä tästä tulee olemaan, koska työkkärin mielestä minun ei kannata kouluttautua uudelle alalle ja saisin paremmin tällä ravintola-alalla töitä. Mutta entäs jos se intohimo sitä työtä kohtaan on mennyt huonojen työpaikkojen ja esimiehien takia?
Minulla oli tietynlainen palo ja intohimo tätä alaa kohtaan joskus silloin, kun valmistuin ja ensimmäisen työpaikan saatua. Ja siitähän on jo vuosia aikaa. Näiden jälkeen olen ollut sellaisissa paikoissa töissä, joissa on joutunut itse ottamaan ohjat käsiin. Huono perehdytys, huonot esimiehet, joilla ei ole koulutusta ravintolan johtamiseen ja heidän vastuunottaminen omista virheistään on johtanut siihen, että itsellä se mielenkiinto valitettavasti hiipui hiipumistaan vuosien saatossa. Asiakaspalvelutyö on aina ollut itsellä se mitä olen rakastanut. Uusia ja vaihtuvia tilanteita, ratkaisun tekoa, neuvottelukykyä ja heittäytymistä. Muuntautumista. Sitä on asiakaspalvelu.
Mikä minusta tulee isona?
Karu totuushan se on, että 16-vuotiaana ei vielä tiedä mitä haluaa. Ainakaan minä en tiennyt. 14-vuotiaana tosin itsellä oli mielessä jo, että haluan tehdä sellaista työtä tulevaisuudessa, joka liittyy luontoon. Tai on ainakin lähellä luontoa. Itseäni on aina kiehtoneet kukat eläinten ohella. Ylä-asteella ammattia miettiessä oli mielessä jo floristi. Kuitenkin päädyin elintarvikealalle. Opinto-ohjaajakin kannusti hyviin kotitalous numeroihin vedoten hakemaan joko kaksoistutkintoon tai elintarvikealalle. Kuuntelin neuvoja, en itseäni.
Kuitenkin tässä vuosien saatossa olen monta kertaa miettinyt miten ihanaa olisi päästä itseään toteuttamaan kukkien avulla. Heitin tämän ajatuksen vuoden alussa sitten työkkäriin ja vastauksen voikin lukea tekstin alusta. Onneksi meillä on ihana, kannustava ja tukea antava uravalmentaja, joka oli sitä mieltä, että tottakai haen sille alalle mikä kiinnostaa ja sitä nyt sitten lähdetään tässä uravalmennuksen aikana jalostamaan eteenpäin.
Siispä jos SINÄ ihana lukijani tiedät jonkun puutarhan tai kukkakaupan Uudenmaan alueelta, johon tarvittaisiin näpsäkkä ja nopeasti uudet asiat oppiva työntekijä, jolla on intohimona kukat ja sisustaminen, ja joka harrastaa vapaa-ajalla valokuvaamista ja sisustamista, niin täällä olisi yksi. Oppisopimuskoulutus on itsellä tällä hetkellä se väylä, jolla haluaisin lähteä unelmaa uudelle uralle toteuttamaan. Tavoitelkaa unelmia, tehkää töitä niiden eteen ja älkää kuunnelko ihmisiä, jotka on sitä mieltä, että ei sinusta ole tähän,et pysty ja kykene tai et saa töitä. Sinä pystyt. Minä uskon. Ihanaa pääsiäistä. 💛
Kommentit
Lähetä kommentti