Introvertteys koetaan syrjäytymisenä ja epäsosiaalisuutena!
Olin viime kesänä kirjoittamassa makuuhuoneessa työhakemusta ja viimeistelemässä CV:täni. Ikkuna sattui olemaan auki, mutta sädekaihtimet olivat kiinni, ja kuulin naapurin arvostelevan minua ystävälleen miten minäkin syrjäydyn kotona ja nyhjötän siellä yksikseni. Tunsin miten viha liehahti sisälläni. Tämä naapuri oli muutenkin suuttunut siitä minulle, kun en halunnut omana syntymäpäivänäni lähteä tämän mukaan kahville toiselle paikkakunnalle, vaan halusin viettää syntymäpäiväni kotona katsoen Netflixistä Good Wife sarjaa ja kruunaten sen parilla lasillisella viiniä. Mutta onko toisella oikeasti oikeus arvostella toinen syrjäytyneeksi, jos viettää mielummin kotona aikaa, kun juoksee siellä täällä?
Naapurin kanssa en ole edelleenkään väleissä, koska en halua olla sellaisen ihmisen kanssa tekemisissä, joka myös käänsi asian niin, että minä olen hänelle suuttunut jostain ja syyllistää minua. Pärjään mainiosti ilman häntä. On helpompi hengittää.
Introvertti ei tarkoita automaattisesti sitä, että on epäsosiaalinen ja syrjäytynyt. Oikeasti syrjäytyneitä ihmisiä on Suomessa varmasti paljon. Ja se on surullista.
On uuvuttavaa lähteä esimerkiksi työviikon jälkeen istumaan työkavereiden kanssa iltaa jonnekin. Olenhan nähnyt niitä ihmisiä koko viikon ja vielä pitäisi jaksaa viikonloppunakin. Kotona odottaa hyvä kirja ja voi mennä nukkumaan milloin haluaa. Ei taksijonoja. Jos valitsen mielummin kodin,niin olen syrjäytynyt? Selvä.
On uuvuttavaa lähteä esimerkiksi työviikon jälkeen istumaan työkavereiden kanssa iltaa jonnekin. Olenhan nähnyt niitä ihmisiä koko viikon ja vielä pitäisi jaksaa viikonloppunakin. Kotona odottaa hyvä kirja ja voi mennä nukkumaan milloin haluaa. Ei taksijonoja. Jos valitsen mielummin kodin,niin olen syrjäytynyt? Selvä.
Se epäsosiaalinen ja hiljainen nuori nainen
Minä 2008
Minä 2009
Eksän mielestä olin noin kymmenen vuotta sitten epäsosiaalinen ja hiljainen, kun en jatkuvasti keskustellut. Koitin muuttaa itseäni ja pakotin itseni keskustelemaan. Aiheita oli välillä vaikea keksiä, kun mikään aihe ei myöskään ollut hänen mieleensä. Tuntui pahalta olla toisenlainen mitä oikeasti olen. Olen kyllä muuttunutkin noilta ajoilta. Olin silloin hiljaisempi ja tarkkailija. Halusin miellyttää muita ja muutin jopa omia periaatteitani. En ollut enää se Mervi mitä oikeasti olen. Aikamoisen palkinnon ansaitsisin roolisuorituksestani, koska suhdetta kesti reilu kolme vuotta.
 |
| 2009 |
Tarkkailija olen edelleen, mutta pyrin silti olemaan keskusteluissa mukana. Lisäksi seison mielipiteideni takana ja en anna ihmisten horjuttaa enää minua. Enkä varmasti muutu miellyttääkseni muita. Itseä varten täällä eletään, eikä muiden. Ei oman perheen,ystävien tai edes kumppanin. Jos mielipiteeni ei jotain miellytä, niin en voi mitään asialle. Enhän välttämättä itsekään pidä jonkun toisen mielipiteestä, mutta tarvitseeko siitä sen enempää keskustella?
 |
| Minä vuonna 2018 |
Olen myös kuullut työelämässä olevani syrjäytynyt, koska en halua osallistua pikkujouluihin työkavereiden kanssa. Näihinkin olen osallistunut pakotettuna. Toki olisin voinut sanoa vaan ei, mutta jostain se miellyttäjä Mervi on puskenut esiin. Arvatkaa olenko nauttinut näistä tilanteista?
Näitä tilanteita olisi paljon. Ihmiset eivät ymmärrä, että me introvertit emme usein nauti juhlista, loputtomasta puheripulista, julkisilla paikoilla olemisesta tai isoista ihmisryhmistä. Viimeisestä tulee mieleen heti joulu ja kaupat. Ostan joululahjat pitkin vuotta, että ei tarvitsisi mennä joulun alla niitä ostelemaan. Vihaan ihmistungosta. Joulun alla kaupoissa ei saa happea ja paniikki siellä tulee. Hullut ihmiset.
Tämä postaus sai kipinän ensimmäisessä postauksestani, joka käsitteli introvertteyttäni. Halusin tuoda myös esimerkein julki millaiseksi minut on mielletty. En halua, että minut luokitellaan syrjäytyneeksi ja epäsosiaaliseksi, koska sitä en ole.
Kommentit
Lähetä kommentti