Ja olen jo luovuttanutkin.
Varma työpaikka muuttukin ei varmaksi ja en saanut paikkaa. Tunne oli ja on edelleen musertava. Miksi en kelvannutkaan? Sain soiton, että olikin vahvempi ehdokas, joka sai paikan. Tottakai hyvä, että joku sai työpaikan, mutta tämä käy todella itsetunnon päälle. Olen ollut samalla alalla koko elämäni ja tehnyt monipuolisesti kaikkea tällä alalla. Vastuullisia päällikön tehtäviä myöten. Olenko tehnyt liikaa kaikkea ja olenko vain liian osaava? Vaikuttaako edellinen työpaikka näin paljon? Olenko vain huono? Onko palkkatoiveeni liian kova? Vaikuttaako minun ulkonäkö ja pituus? Se, että olen julkisten varassa ja ajokorttia en aio ajaa työpaikan takia!? Kysymyksiä on paljon.
Olen luovuttaja!
Luovutin jo unelma ammatin suhteen ja minusta ei tule floristia. Olen luovuttaja. Kyllä. Sanon sen ääneen. Työttömyys on nujertanut minut. Se on syönyt minut pala palalta. Haluan saada töitä. Kyllä. Olen myös henkilöstövuokrausfirmojen listoilla.
Ehkä en ole siis hyvä. Työkkäristä soitettiin taas. Se on positiivista, että minulla on oikeasti todella ihana oma asiantuntija, joka on kannustava ja positiivinen. Ja totesi, että kesä on hiljaista aikaa ja syksyllä alkaa taas rattaat pyörimään ja työpaikkoja putkahtelee. Niitä piilossa olevia ja avoimessa haussa olevia. Mutta tiedättekö miten musertavaa se on, kun luulet, että nyt on minun vuoroni ja paikka joka on varma, niin tottakai se on varma. Opin sen, että varmaa ei ole, kun se että jokainen meistä kuolee.
Mitä nyt?
Täytyy sanoa, että en tiedä itsekkään. Olen jollain tavoin umpikujassa. Sanoinkin työkkärin ihmiselle, että olen hakenut töitä kaikkien kanavien kautta ja en tiedä mitä voisin vielä tehdä. Muuttaa täältä pois? Entäs mies? Heihei yli 7 vuoden suhde siinä vaiheessa.
Olen myös miettinyt blogin tulevaisuutta. Jos saisin jostain työtä, niin jättäisin todennäköisesti blogin kokonaan. Varsinkin, jos saisin töitä toiselta paikkakunnalta, niin arki menee töihin ja työmatkoihin. Ihana harrastus tämä on ollut ja tuonut elämään paljon. Lapsi, josta pitää päästä irti?
En tiedä. Elämä on todella umpikujassa nyt. En ole lomaillut työn hausta yhtään päivään. Unettomia öitä on paljon takana ja taas on alkanut stressi tekemään tehtävänsä terveyteen. Tervetuloa takaisin rytmihäiriöt. Elämä ei ole aina ihanaa ja positiivista. Vaikka sitä on myös sanottu, että: "Hei pysy nyt positiivisena. Kyllä se paikka tulee vielä eteen." Ei koko ajan millään jaksa olla positiivinen.
Tulipa surullinen olo tästä kirjoituksesta.
VastaaPoistaItse olen myös jonkinmoisessa "jumivaiheessa" tällä hetkellä elämässäni ja välillä se ahdistaa todella paljon. Koitan kuitenkin ajatella niin, että olen tehnyt kaiken voitavani asioiden eteen ja sen on vain riitettävä. Keskityn niihin asioihin jotka tuovat minulle iloa ja voimaa.
Niinkin kulahtanut sanonta kuin asioilla on tapana järjestyä, pitää paikkansa.
Sinulla on kiva ja mielenkiintoinen blogi, olisiko mahdollista kehittää sitä vielä niin että sillä voisi tienata rahaakin?
Voi! Ei ole tarkoitus ketään saada surulliseksi tällä kirjoituksella. Itsellä on vaan todellinen umpikuja edessä ja en nää tällä hetkellä mitään pois pääsyä kun on kaikkensa yrittänyt. Harmittaa, että kokopäiväinen työ meni kirjamellisesti nenän edestä toiselle. Enkä oikein tiedä miten kehittäisin tästä bloggaamisesta työn. Ehkä itsellä on sellainen kuva tullut, että täytyy vuosia blogata ennen kun saa työn tästä. Kiitos ihanista sanoista.❤️
PoistaMoikka! Törmäsin sattumalta blogiisi ja tähän kirjoitukseen. Erittäin ikävää, että et ole saanut työpaikkaa, joka sinulle on jo luvattu. On varmasti iso pettymys :(
VastaaPoistaSinussa on varmasti potentiaalia ja ansaitset työpaikan, josta pidät!
En tiedä miksi, mutta jotenkin tuli tunne että voisinkohan auttaa sinua löytämään työpaikan? Olen kirjoittanut aiheesta blogipostauksen, mutta minulla on myös tästä aika paljon henkilökohtaista kokemusta ja väitän, että olen työnhaussa aika hyvä. Uskon todella, että voisin auttaa sinua.
https://lustforlife.blogi.net/blog/2/kuinka-saada-unelmien-tyopaikka/
-Nina
Kiitos Nina kommentistasi. Luin tuon sinun postauksesi ja oli mielenkiintoinen. Olin maalis-huhtikuun taitteessa uravalmennuksessa, jossa vielä viilattiin viimeisen päälle kaikki ansioluettelot ja hakemukset (valmiit, joita sitten voi muokata tarpeen ja työpaikan mukaan) ja haastattelu tilanteitakin käytiin läpi useaan otteeseen. Koen, että sain sieltä paljon oppia ja meillä oli siellä ihana työnhaku valmentaja, joka on tehnyt työkseen tätä kauan. Siltä osin siis kaikki on kunnossa, mutta tässä vaakakupissa on varmasti osa syynä se, että minulla ei ole kunnollista suosittelijaa, koska olin samassa firmassa 7 vuotta, jossa jouduin työpaikkakiusatuksi ja asialle ei tehty mitään. Se on osittain vaikeuttanut työn hakua.
PoistaMoikka. Ymmärrän, sinulla varmasti on hakemus ja CV päivitetty hyvin. Tosi kiva kuulla, että olet saanut ammattitaitoista apua ja tukea tilanteeseesi. Pidän peukkuja, että nappaat työn pian.
PoistaTyöpaikkakiusaamisjutut ovat kammottavia :( Toivon sinulle kaikkea hyvää jatkossa :)
Todella kurjaa, ettet saanut varmalta näyttänyttä työpaikkaa.
VastaaPoistaMulla itselläkin on ongelmia työnhaun kanssa. Mulla on kyllä vakituinen työpaikka, mutta haluaisin jotain muuta. Ongelmana on se, että olen ollut "liian kauan" nykyisessä työpaikassani, alan huonon työtilanteen ja mm. lasten hankkimisen takia. Olen myös ilmeisesti "liian vanha". Tuntuu olevan vaikea uskoa, että tällainen nelikymppinen tuntee alansa uusimmat trendit, oppii ja omaksuu uutta. Viime keväänä itsetuntoni oli todella nollissa. Nyt vaan syksyä kohden, kun ehkä niitä työpaikkojakin tulee tarjolla.
Tsemppiä sinulle paljon työnhakuun, ja se kyllä syö ihmistä jos ei mitään löydy. Hain myös monesti toista työtä, kun olin entisessä työpaikassa. Yhtä vaikeaa silläkin tavalla saada töitä. Kesä on hiljaista aikaa joka paikassa.
PoistaÄlä vaan luovuta. Minä uskon, että sinulle vielä paikka löytyy. Uskotaan, että tilanne muuttuu. Ihanaa jos työkkärissä on ihminen, joka jaksaa kannustaa. Tsemppiä.
VastaaPoistaKiitos Maiju. ❤️ Se tekee paljon, kun on ihminen joka tsemppaa ja kannustaa. Niin ja ei tuomitse, että miksi nyt et ole saanut töitä. Jotain positiivista siis. Työttömyyden alussa oli sellainen ihminen, joka lyttäsi kaikki mitä olin tehnyt tai mitä halusin elämältä.
Poista