Ehkä asiat alkavat selviämään!

Ja positiivisia kokemuksia työkkäristä!

Eilen taas pienen pieni toivon kipinä syttyi sisälläni työllistymisen suhteen. En tule täällä tai somessa muutenkaan kertomaan missä olen töissä tai mistä olen saanut töitä, koska joku yksityisyyden raja on pidettävä. Ja en myöskään halua, että työpaikkakiusaajat entisestä työpaikasta saavat jostain tiedon, että missä olen töissä. Vaikka tietysti voisin tehdä rikosilmoituksen, jos alettaisiin vainoamaan. Mutta koen, että parempi pitää vain lähipiirin tiedossa työpaikkani. Blogi on vain pieni raapaisu minun elämääni. 

Ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen ihmiselle, ollakseen itse ihminen. 

Lempi runojani muuten tuo edellä mainittu. Itsellä on elämän aikana onneksi ollut suhtkoht positiivisia kokemuksia työkkärin kanssa asioinnista. Ne kerrat jolloin en ole saanut hyvää palvelua voi laskea yhden käden sormin. Tosin olen ollut sen verran elämäni aikana töissä, että ei ole hirveästi onneksi tarvinnut sen laitoksen kanssa olla tekemisissä. 

Olen kuitenkin maininnut täällä, että itsellä vaihtui oma virkailija keväällä. Edellinen oli ihan siedettävä, mutta hänellä oli tapana kaikki minun haaveet uudesta urasta ja ammatinvaihtoon liittyvistä ajatuksista lytätä. Sen takia meni oikeastaan kiinnostuskin alan vaihtoon, ja toinen syy oli tämä kivikkoinen tie mikä oppisopimuspaikkaa hakiessa on tullut eteeni. Tämä nykyinen virkailija on aivan toisenlainen. Hänenlaisiaan ihmisiä pitäisi lisää palkata työkkäriin. Miten tsemppaava, positiivinen ja kannustava ihminen hän onkaan! Ja näkee myös ne negatiiviset puolet mitä työn haussa voi tulla vastaan.

Eilen kerroin kuulumisia ja hän oli, että unohdetaanpas meidän palvelut nyt sitten hetkeksi, että aivan varmasti työllistyn pian, kun olen saanut jo jalan oven väliin. Hän myös mietti, että jos tulevaisuudessa saisin tästä blogista ammatin tai jos innostunkin siitä floristin alasta, ja vaihdan uraa. Kiitti myös kovasti sitä miten ahkera olen ollut työn haussa, vaikka ymmärtää sen miten epätoivo hiipii, kun ei saa heti töitä tai ei kuulu mitään tai saa ei vastauksia. En tiedä kuinka moni työtön on aiemmin kiittänyt omaa virkailijaansa, mutta minä tein niin eilen. Mielestäni hän ansaitsi kiitoksen siitä millaisena hän näkee minut. Totesin, että hän on oikealla alalla. Oma virkailija sanoi, että hänhän tekee vain työtään. Niinhän se on, mutta en usko, että kovin usein he kiitosta saavat, ja jos on aihetta kiittää, niin kiitän. 

Positiiviset kokemukset myös antavat uutta energiaa ja uskoa siihen, että ehkä minä saankin töitä vielä.