Karhunpalvontaa ja pyhä olut

Suomalainen mytologia

Kirja saatu kustantajalta. 

Muinaisuskoja, kansanperinteitä, karhun palvontaan ja Kalevalasta tuttuja hahmoja. Martti Haavion laaja, klassikko teos on ilmestynyt ensimmäisen kerran 1967. Suomalainen mytologia Jäi Haavion viimeiseksi tutkimukseksi.

Kiehtovia kurkistuksia muinaiseen Suomeen ja uskomuksiin

Teos on niin laaja ja monimuotoinen, että sen parissa meni itsellä hetki, jos toinenkin. Kirja sopii hyvin myös opetuskäyttöön. Meille muinaisuskoista, kansanperinteistä sekä uskontieteistä kiinnostuneille teos voi olla myös sen kiinnostavuuden lisäksi hieman vaikeaa luettavaa. Kirjassa on paljon viittauksia ruotsinkielisiin lausahduksiin, sanoihin tai toteamiin, että välillä se tuntui raskaalta luettavalta. Piti antaa sekä kirjalle, että itselle hetki sisäistää sen sanoma. Onneksi kuitenkin nämä on suomennettu, joten ei tarvitse olla sanakirjaa vieressä.

Kirja on jaettu kahteen osaan, jossa ensimmäisessä osassa käsitellään mm. karhunpalvontaa, Tapion piiriä, Ahtia ja Ilmarista. Ensimmäinen osa pitää myös sisällään Jumalan kuoleman ja ylösnousemuksen. Jokainen edellä mainituista on myös jaoteltu omiin pienempiin lukuihinsa, joissa käsitellään esimerkiksi Ilmarista erilaisista näkökulmista. "Ilmarinen, taivaan kannen takoja. Ilmarinen Sammon takoja ja ryöstäjä." 

Kirjan toisessa osassa käsitellään taas Raudan syntyä, tulen- ja kiven syntyä, pakkasen syntyä ja ruttopyhimyksiä. Tässä vain pieni kurkistus siihen mitä toinen osa pitää sisällään. Kuten alussa totesin, niin kirja on todella laaja. Sitä ei ihan yhdeltä istumalta lueta, vaan siihen perehdytään ajan kanssa. Ja sille myös pitää antaa aikaa.

Kirjassa on myös mielenkiintoisia kuvia. Yksi mikä itsellä jäi verkkokalvoille on "Jumalat ja demonit kirnuavat maitomerta.

Teoksessa käsitellään myyttien ja mytologian lisäksi paljon loitsuja ja runoja. Ovathan ne olleet osa suomalaista kansanperinettä. Varsinkin Lapissa. Itseäni kiinnostikin eniten teoksen toisessa osassa oleva luku "Noita", joka oli pilkottu muiden lukujen tavoin pienempiin osiin, jossa perehdytään mm. vanhakantaiseen noita instituutioon ja luonto-haltia syntyyn. 

Kirja jolle on annettava aikaa! 

Kirjasta kiinnostuneille voin sanoa, että tämä ei ole kevyttä luettavaa. Tätä ei lueta samalla tavalla kuin romaania, ja koska tämä on tutkimus ja julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1967, on kirjan kieli myös erilaista verrattuna tämän päivän tiedekirjoihin. Teos on Martti Haavion tutkimus kalevamittaisten eeppisten runojen, loitsujen, rukousten ja myyttirunojen välittämästä vanhojen runojemme maailmankäsityksestä.

Oi Ukko ylijumala, Taatto taivaan haltia, Nosta pilvi luoteesta, Toinen kohti koilisesta, Syrjin yhteen syseä, Lomitellen laukkajele, Pirota vettä pilvistäsi, Orahille kasvajille, Toukoilla tomisiella. 

Koska teoksessa käsitellään paljon Kalevalaan liittyviä hahmoja, on tämä myös oiva opus Kalevalasta kiinnostuneille. Suomalaisille tuttuja nimiä vilahtelee kirjassa myös paljon. Agricola on hyvin esillä mm. Turisas luvussa sekä Ilmarisesta kertovassa luvussa.

Kirja ei päästä lukijaansa helpolla, mutta samalla tämä avaa mielenkiintoisen maailman meidän suomalaisten juurille ja siihen mihin kansa on uskonut. Tämmöisestä se meidän Suomi on muovautunut. Luonto on ollut hyvin vahvana aina suomalaisessa ja ennen aikaan luontoa on kunnioitettu enemmän, kun tänä päivänä. Ahti antoi kalaa, jos antoi ja Ukko vaikutti säähän.

Tämä opus oli odellinen legenda ilmestyessään ensimmäisen kerran. Taruja, myyttejä, legendoja sekä mytologiaa. Tätä teos tarjoaa meille nuoremmallekin sukupolvelle.

Kirjan on kustantanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.