Siirry pääsisältöön

Kirja joka sai minut hämmentymään

Emma Rous Au pair 

Kirja saatu kustantajalta.

Synkkiä salaisuuksia, juonittelevia sukulaisia ja huhuja, jotka elävät vuodesta toiseen. Perhesalaisuudet paisuvat uusiin mittoihinsa ja tiheäjuonisempaa kirjaa saa hakea. Kartanomiljöö, aurinkoiset kesäpäivät, ikkunaruutuja hakkaava myrskytuuli ja uteliaat, kuiskuttelevat naapurit. Ainakin näitä on luvassa tässä 
Emma Rousin esikoisteoksessa, joka on hengästyttävä romaani kannesta kanteen. 

Au pair

"Samana päivänä, kun kaksoset Seraphine ja Danny Mayes syntyvät, heidän äitinsä heittäytyy kuolemaansa talon takaiselta kalliojyrkänteeltä ja kaksosten isoveljeä hoitanut au pair, Laura, katoaa.
Kyläläisten keskuuteen jäävät elämään huhut mustakaapuisista hahmoista, vaihdokkaista ja varastetusta lapsesta.
25 vuotta myöhemmin Seraphine käy veljineen läpi tapaturmaisesti kuolleen isänsä jäämistöä, kun heidän käsiinsä osuu kaksosten syntymän päivänä otettu valokuva. Kuvassa poseeraavat onnellisen näköiset vanhemmat, isoveli Edwin – ja vain yksi vauva.
Seraphine ei pääse irti epäilyksestä, etteivät hän ja Danny todellisuudessa olekaan kaksosia, ettei hän itse olekaan se, joka on luullut olevansa, ja että heidän äitinsä kuolemaan liittyy enemmän, kuin mitä hänelle on kerrottu.
Kuka on kuvassa oleva lapsi, ja mitä talossa tuona yönä tapahtui? Vain yksi henkilö tietää vastaukset, ja Seraphine on päättänyt löytää hänet.
Au pair on tiheäjuoninen mysteeri synkistä perhesalaisuuksista. Arvoitus, joka pitää hellittämättä otteessaan yllättävään loppuratkaisuun saakka."

Minervakustannuksen kustantama teos sai itseni välillä hämmennyksen valtaan. Nopeatempoinen kerronta piti kuitenkin otteessaan loppuun asti ja henkilöhahmot kirjassa olivat mielenkiintoisia. Aika ajoin kirjan juoni tuntui kuitenkin ennalta-arvattavalta, mutta kirjassa jo seuraavalla sivulla saattoikin olla käänne joka saa hämmentymään lukijansa. 
Lopuksi myös tuntui siltä, että kirjan päähenkilö Seraphine oli lukijan kanssa yhtä sekaisin siinä, että ketkä ovat hänen vanhempansa ja mitä kaikkea vielä voikaan paljastua.

Odotin kuitenkin tätä kirjaa kovasti ja pienen pureskelun sekä nieleskelyn jälkeen voin sanoa, että pidin kirjasta. Olisin kuitenkin odottanut, että kirjan juoni olisi ollut hieman maltillisempi sillä itselle jäi mielikuva, että nyt on tarinaa kyllä laajasti väritetty ja vähempikin olisi riittänyt. Tämä teki kirjasta siksi hieman sekavan ja välillä täytyi pysähtyä miettimään miten tämän kirjan juoni onkaan sivulta sivulle edennyt. Kirja ei säälinyt lukijaansa, vaan antoi jo heti alussa olettaa että tässä kirjassa sitten tapahtuu ja paljon!

Emma Rousin teosta ei suotta sanota läpimurroksi! Odotan innolla mitä kirjailijalla on antaa seuraavissa teoksissaan.

Jos kaipaat jännitystä, mysteereitä, synkkiä perhesalaisuuksia ja jännittäviä käänteitä sekä mielenkiintoisia henkilöhahmoja, niin valitse tämä kirja seuraavaksi lukulistallesi.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Blogi yhteistyöt+arvonta!

Uhka vai mahdollisuus? Sisältää arvonnan, joka ei liity yhteistyöhön laisinkaan...  Yli vuosi sitten, kun blogin perustin, niin pieneen mieleenikään ei olisi tullut, että minulle voisi aueta mahdollisuus yhteistyö juttuihin. Nyt olen kuitenkin päässyt tämän kuluneen vuoden puolella toteuttamaan eri firmojen kanssa näitä ja olen ollut todella innoissani näistä. Mutta näillä on myös kääntöpuolensa. Sain ensimmäisen "sä olet feikki- viestin" vähän aikaa sitten Instagramissa, josssa joku anonyymi ilman omaa kuvaansa lähetti directiin viestin siitä kuinka feikki olen ja kirjoitan blogiani näiden toivossa ja olen Instagramissakin vain näiden takia. Selvä juttu. Itse kirjoittaja ei kuitenkaan uskaltanut omalla kuvalla kirjoittaa ja epäilen kovasti, että minulle ei kissanpentu kirjoittele, joka oli profiiliin laitettu kuvaksi.  Muistaakseni kirjoitin erääseen postaukseeni täällä, että en kirjoita blogiani yhteistyön toivossa. Jos niin tekisin, niin ei olisi esimerksiksi synt...

Goodiebox helmikuu 2020

Luokattoman huono boksi ja näin heitetään hyvästi Goodieboxin tasolle! Minä tiesin. Pelkäsin ja tiesin. Sen jälkeen, kun Goodieboxin ja Betteboksin yhdistymisestä alettiin kohisemaan eri ryhmissä ja Instagramissa, niin tiesin miten tässä käy. Boksin taso tulee tippumaan. Ja tämän kuun boksi sen todisti. Boksin sisältö oli kaavittu jostain Betteboksin varaston jämistä, sillä boksissa oli KOLME jo Betteboksin ajoilta tutuksi tulleita tuotteita. Kolme samaa tuotetta sain aikoinaan Betteboksista. Olin boksin avatessani vihainen. Se kuvasti oikeasti sitä tunnetta mitä tunsin, kun avasin boksin. Vihainen, pettynyt ja petetty. Goodieboxin taso on ollut hyvä, jopa erinomainen aina tähän boksiin asti. Tuntemattomia brändejä ja tuotteita mitä en ole aiemmin päässyt testaamaan. Nyt marketti tavaraa mitä saat melkeinpä lähikaupasta ostettua. Betteboksin tasoa. Joka oli kuukaudesta toiseen todella ala-arvoinen boksin hintaan nähden ja lupauksiin nähden. En löydä enää edes sanoja tähän boksiin ...

Päivä kerrallaan, hetki kerrallaan

Elämää ei kannata suunnitella vuosien päähän! Helmikuu vaihtui maaliskuuhun, ja jo tähän kahteen kuukauteen on mahtunut paljon. Välillä mietin tätä blogin tulevaisuutta ja monta kertaa mielessä ollut myös tästä "luopuminen" ja lopettaminen. Ajatukset ovat tulleet siitä, kun aikaa ei ole aina samalla tavalla ja välillä mietin liikaa mitä muut sanovat. Joku joskus sanoi, että bloggaajat tukevat ja kannustavat tosiaan, mutta kaikkien kohdalla tämä ei pidä paikkaansa. Onneksi kuitenkin ympärillä on niitäkin ihmisiä, jotka antavat uudenlaista energiaa ja tukevat. Ja vastavuoroisesti sitä jaan heille. Kevättä kotiin, työtä ja blogi täyttää kaksi vuotta! Olen aina rakastanut kevättä. Linnut löytävät uudelleen ääneensä, aurinko paistaa enemmän ja valon määrä lisääntyy (tosin se paljastaa myös nurkassa nuokkuneet pölypallot). Jossain vaiheessa huomaa, että luontokin alkaa heräilemään ja ravistelee viimeisetkin talven rippeet pois. Kevät tuo toivoa. Sitä varsinkin toivon t...