Onnellisuuden määritelmä

Voiko olla onnellinen, vaikka jotain puuttuisi elämästä?

Mikä on onnellisuuden mitta? Voitko olla onnellinen, vaikka sinulla ei olisi elämä balanssissa? Sinulla on ehkä kaikkea muuta, mutta et ole tyytyväinen työpaikkaan, tai sinulla on rahaa, mutta rahalla ei saa ostettua terveyttä. 

Onnellisuus on päämäärä

Kaikki haluaa olla onnellisia. Joku tulee onnelliseksi pienistä asioista ja toinen ei voi olla onnellinen ennenkuin on saavuttanut jonkun tietyn päämäärän. Olen törmännyt monta kertaa kysymykseen mikä tekee sinut onnelliseksi juuri nyt? Tai mistä olet onnellinen? Entäs jos joku vastaakin, että ei ole onnellinen. Miten suhtautua sellaiseen? 

Itse ainakin koen onnen tunteita pienistäkin asioista. Tänä aamuna se oli iso kupillinen kahvia ja se, että sai sytyttää kynttilöitä tuomaan tunnelmaa. Muutama päivä sitten kuitenkin totesin, että en ole onnellinen. Tätä seurasi liuta asioita mitkä eivät juuri sillä hetkellä tehneet minua onnelliseksi, vaan tunsin oloni surkeaksi. Ehkä myös hiukan kateelliseksi, koska muilla menee paremmin. Näitä hetkellisiä "ei onnellinen" olotiloja on varmasti monella meistä. Niihin ei kuitenkaan saa jäädä pyörimään ja vaipua jonnekin synkkyyden rajamaille. Välillä pitää käydä pohjamudissa, että muistaa ne asiat mitkä myös tekee onnelliseksi. 

Jos elää menneisyydessä ja ei päästä kipeistä asioista irti, ei voi olla onnellinen? Oletko kuullut tämmöisen lauseen joskus. Tätä ajatusta pyörittelin pitkään. Menneisyyteen ei saa jäädä liiaksi kiinni, koska se on menneisyyttä. Kipeät asiat palaavat kellä tahansa mieleen, sitä elämä on. Mutta voiko menneisyyden aaveet olla taakkana sille omalle onnellisuudelle tai onnelle mitä elät tällä hetkellä?

Usein sitä sen hetkistä elämää tulee verrattua vanhoihin menneisyydessä oleviin hetkiin. "Silloin oli kaikki paremmin"  Ehkä osa koittaa elää sitä elämää samalla tavalla. Mutta kaivamalla sieltä syvemmältä ne hetket mitkä ei tehneetkään onnelliseksi silloin, voi muuttaa sen oman ajatusmaailman ja halun jättää ne menneisyydessä olleet asiat menneisyyteen. Miksi elää samoja asioita läpi uudelleen ja uudelleen?

Tiedän, että joidenkin vaikea päästää irti asioista, jotka ovat satuttaneet. Ne eivät kuitenkaan muutu siitä miksikään, jos niihin jää rypemään. En ainakaan itse voinut olla onnellinen, kun aiemmin elin uudestaan ja uudestaan niitä hetkiä, jolloin olin sirpaleina. Jossain kohtaa on tehtävä päätöstä ja ryhti liike, ja antaa asioiden vain olla. Toki pitää surut surra. Onnelliseksi se menneisyys ei kuitenkaan enää sinua tee. Katse on siis käännettävä tulevaisuuteen.

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Onnellisuus on asioita, tekoja tai se voi olla sellaista mitä ei osaa selittää. Mietin myös sitä voiko koditon olla onnellinen? Tai joku joka on sodan keskellä? Voiko joku sellainen olla onnellinen jonka ympärillä on tuskaa ja murhetta? Tämä johtaa myös kysymykseen saako olla onnellinen jos suru kohtaa? 

Monella meistä on hetkiä, jolloin elämää koettelee suru. Läheisen menetys, avioero tai jotain muuta. Kaikilla meillä on eri lähtökohdat mitkä/mikä asia tekee surulliseksi. Silloin voi olla kuitenkin vaikea löytää niitä onnen ja onnellisuuden hetkiä, ja toisaalta se tuntuu myös väärältä. Mutta jos asiaa miettii siltä kantilta, että se pieni onnen hetki voi myös auttaa surussa. Ja se läheinen, jonka olet menettänyt varmasti myös toivoo sinulle onnea. Sodan keskellä oleva voi olla onnellinen siitä, että on elossa tai siitä, että perhe on turvallisessa paikassa. Toki en mitenkään voi kuvitella kenenkään tämmöisen asioiden keskellä elävien tunteita, tai mistä he edes pystyvät olemaan onnellisia. Sitä kuitenkin toivoo, että mahdollisimman moni tuntisi itsensä onnelliseksi.

Onni tulee eläen. Se kliseinen sanonta, mutta se pitää paikkaansa. Ehkä joku koittaa ostaa onnea, mutta kaikkea ei saa rahalla. Minut tekee tällä hetkellä onnelliseksi se, että minulla on katto pään päällä, minulla on harrastuksia joista saan hyvän olon, upeita ihmisiä ympärillä joiden kanssa käydä keskusteluja, kaksi kissaa, vaikka ne raastavatkin hermoja ja kumppani jonka kanssa jakaa murheet. Toisaalta minulla on myös elämässä asioita, jotka vaativat työtä ja eivät tee onnelliseksi, mutta eikö meillä kaikilla ole sellaisia asioita joita pitää työstää? Ollaan onnellisia niistä asioista mitä meillä on ja onnellisia siitä, että joillekin asioille voidaan tehdä jotain itse jotta voisi olla vieläkin onnellisempi. Onnellisuus on monien asioiden summa!