Siirry pääsisältöön

Tekstit

Syksy saapuu...

Ja haikeus valtaa mielen! Kulunut kesä on ollut ihana sään puolesta. Lisäksi kesä on tuntunut pitkältä ihan senkin takia, koska lämmöstä saatiin nauttia jo toukokuussa ja tuntui, että luonto puhkesi loistoonsa tänä vuonna silmänräpäyksessä. Kesä ei ollut itsellä kuitenkaan sellainen mistä olisin nauttinut samalla tavoin. Painetta, stressiä ja turhautumista.  Ajelehdin paikallani Syksy tuo mukanaan myös sen, että kesälomat päättyvät ja koululaiset alkavat palailla kouluun. Myös työelämässä olevat ovat suurilta osin lomansa saaneet pidettyä.  Itsellä ei ole paikkaa mihin mennä. Edelleenkään. Syksyssä on itsellä ollut aina se viehätys, että työaamuina on hieman viileä ilma ja saa pukea päällensä se lempi neuleen. Bussia odotellassa voi myös haistaa ilmassa syksyn. Nyt haistelen sitä ainoastaan terassilta. Toki voisin mennä aamu kuudelta seisomaan huvin ja urheilun kannalta myös tuonne bussipysäkille, mutta sehän se vasta naurettavaa ja säälittävää olisikin.  Joka kert

Asiat mitkä tekee onnelliseksi

On niin helppoo olla onnellinen... Niin lauletaan Olavi Uusivirran biisissä, mutta oikeastihan se ei aina ole niin helppoa, kun sanotaan. Pitäisi nähdä jokaisessa päivässä yksi juttu mikä tekee onnelliseksi. Tässä on ollut viime kuukausina sellaisia asioita, jotka ovat tehneet välillä vaikeaksi elämän ja sen, että näkisi niitä asioita, jotka tekevät onnelliseksi. Eikä nämä helteet ainakaan ole helpottaneet oloa, kun ei saa öitä kunnolla nukuttua.  Perhe Olen onnellinen, että vanhemmat ovat tällä hetkellä kutakuinkin terveitä ja tulivat käymään luonani. Kilometrejä meidän välillä on paljon, kun itse asuu Hyvinkäällä ja vanhemmat Iisalmessa. Joten ihan joka päivä ei nähdä.  Perhe on tärkeä osa elämää ja sitä arvostaa, kun ei joka päivä nää. Tottakai myös tuo mies tekee onnelliseksi ja se, että edes hänellä on töitä.  Mistä tunnet sä ystävän? Siitä, että aina ei tarvitse sanoja ja tekoja. Ymmärtää toista puolesta sanasta. Minulla on vain yksi ystävä. Ei se määrä

Välillä tekee mieli luovuttaa...

Ja olen jo luovuttanutkin. Varma työpaikka muuttukin ei varmaksi ja en saanut paikkaa. Tunne oli ja on edelleen musertava. Miksi en kelvannutkaan? Sain soiton, että olikin vahvempi ehdokas, joka sai paikan. Tottakai hyvä, että joku sai työpaikan, mutta tämä käy todella itsetunnon päälle. Olen ollut samalla alalla koko elämäni ja tehnyt monipuolisesti kaikkea tällä alalla. Vastuullisia päällikön tehtäviä myöten. Olenko tehnyt liikaa kaikkea ja olenko vain liian osaava? Vaikuttaako edellinen työpaikka näin paljon? Olenko vain huono? Onko palkkatoiveeni liian kova? Vaikuttaako minun ulkonäkö ja pituus? Se, että olen julkisten varassa ja ajokorttia en aio ajaa työpaikan takia!? Kysymyksiä on paljon.  Olen luovuttaja! Luovutin jo unelma ammatin suhteen ja minusta ei tule floristia. Olen luovuttaja. Kyllä. Sanon sen ääneen. Työttömyys on nujertanut minut. Se on syönyt minut pala palalta. Haluan saada töitä. Kyllä. Olen myös henkilöstövuokrausfirmojen listoilla. Ehkä en ole sii

Sukhi levittää onnellisuutta koteihimme!

Matto, joka sopikin kaikkiin huoneisiin... Oikeanlainen matto tekee kodin. Uskokaa vain! Elämän aikana on ollut kaikenlaisia mattoja meidän kodissa ja kissataloudessa välillä saa miettiä millainen matto on se oikea. Olen jo aiemmin todennut, että paras materiaali on villa.  Huopapallomatto  on helppo pitää puhtaana, koska villa hylkii likaa ja karvat saa helposti matosta pois.  Itsellä tuli jotenkin erityinen olo, koska matto on suoraan valmistettu minulle käsityönä ja jokaisen maton mukana tuleekin lappu kuka maton on valmistanut.  Sukhi   tarkoittaa onnellista nepaliksi ja kyllä ainakin minut teki tämä matto onnelliseksi. Lisäksi olen hyvin onnellinen siitä tiedosta, että mattojen lahjakkaat tekijät saavat kunnolliset työolosuhteet ja hyvän palkan. Mattojen tekijät saavat tehdä töitä kotona tai viihtyisässä työpajassa. Mattojen hinnat ovat myös kohtuulliset siitä syystä, että Sukhi ei käytä minkäänlaisia välikäsiä tai heillä ei ole tukkuliikkeitä, liiketiloja tai va

Mun ulkonäkö ei kuulu sulle!

Kun hiusten leikkaaminen sai tunteet kuohumaan! Jep. Aika hyökkäävä ja ehkä herätteleväkin otsikko. Laitoin viikonloppuna kuvan Instastoryn puolelle siitä miten aion leikkauttaa takaisin lyhyen hiusmallin hiuksiini. En kysynyt neuvoja millaiseksi hiukset pitäisi leikata tai, että miltä ne tulevat seuraajien mielestä näyttämään. Kuva, jossa oli teksti: "Näistä pitkistä näihin lyhyisiin toivottavasti seuraavalla Iisalmen reissulla." Iisalmessa on siis kampaaja jolla olen käynyt ylä-asteikäisestä asti ja kukaan ei tunne minun hiusten tarinaa niin hyvin, kun hän! Paitsi ehkä itse. Kuva joka sai tunteet kuohumaan!  Tuo kuvan laittaminen sai kuitenkin Instagramissa postilaatikon räjähtämään. Osaa jopa harmitti miten laitan "hukkaan" pitkät hiukset. Sain myös kommentteja miten näytän lihavalta lyhyessä hiusmallissa. Lisäksi toivottiin, että leikkaan vähän vain hiuksia, leikkaan polkan, pidemmän polkan tai annan vaan hiusten kasvaa. Erään mielestä menetän nais

Hiuksille ja kasvoille luonnonkosmetiikkaa!

Female.fi tarjoaa kokonaisvaltaista hyvinvointia! Female.fi oli itselleni täysin tuntematon verkkokauppa ja aika tuore verkkokauppa onkin kyseseessä. Female.fi kehittää koko ajan heidän palveluaan eteenpäin ja he pyrkivät tarjoamaan monipuolisesti erilaisia tuotteita sekä palveluita. Verkkokaupasta löytyy myös luonnonmukaisia tuotteita, jotka ovat monen naisen valinta. Itse sain Female.fi kautta testaukseen Organic- sarjan shampoon ja hoitoaineen sekä Avril- sarjan miselliveden sekä puhdistusvaahdon! Avril Misellivesi Organic Käytän misellivettä yleensä kasvojen puhdistuksen jälkeen poistamaan vielä viimeisetkin meikin rippeet ja lian iholta. Testasin tätä misellivettä myös pelkästään meikin puhdistukseen. Tuote ei ensimmäisellä kerralla kaikkea meikkiä poista, vaan tarvitaan kaksi tai kolme puhdistus kertaa, jotta meikki on varmasti poissa. Varsinkin, jos kasvoilla on enemmän meikkiä. Tuotteessa on mieto ja raikas tuoksu. Itse tykkään käyttää tuotetta mielummin meikin p

Vanha jo nuorena.

Ikä on vain numero? Huominen syntymäpäivä laittoi miettimään oman elämän kokonaisuutta. Mitä kaikkea on kokenut, mitä on vielä kokematta, mitä ei halua kokea jne. Tuntuu välillä, että on liian vanha, vaikka toki näin ei ole. Ehkä. Ikähän on vain numero. Niin ne muut ainakin sanoo. Olen kriiseillyt ikäni kanssa jo monta vuotta.  Olen myös aina tiennyt, että en halua elää "vanhaksi." Ja muut kauhistelee ja varmasti joku teistäkin kauhistelee, että "miten toi voi nyt noin sanoa." Voin minä. Minunhan tämä elämä on. Pelottaa ajatuskin, että joutuisin johonkin hoitolaitokseen sängyn vangiksi. Aivot pelaisi, mutta kroppa ei. Oman hoitotahdonkin muutama vuosi sitten kirjasin oma kanta palveluun. Itsehän omasta elämästäni päätän, vaikka tuntuu silti, että ei täällä saa siitäkään päättää.  Paljon kokematta, paljon näkemättä, paljon tekemättä, paljon haaveita ja unelmia.  Mutta myös paljon juttuja joita on jo ehtinyt kokea. Reppu täynnä kokemuksia, mutta toisa