Ja olen jo luovuttanutkin. Varma työpaikka muuttukin ei varmaksi ja en saanut paikkaa. Tunne oli ja on edelleen musertava. Miksi en kelvannutkaan? Sain soiton, että olikin vahvempi ehdokas, joka sai paikan. Tottakai hyvä, että joku sai työpaikan, mutta tämä käy todella itsetunnon päälle. Olen ollut samalla alalla koko elämäni ja tehnyt monipuolisesti kaikkea tällä alalla. Vastuullisia päällikön tehtäviä myöten. Olenko tehnyt liikaa kaikkea ja olenko vain liian osaava? Vaikuttaako edellinen työpaikka näin paljon? Olenko vain huono? Onko palkkatoiveeni liian kova? Vaikuttaako minun ulkonäkö ja pituus? Se, että olen julkisten varassa ja ajokorttia en aio ajaa työpaikan takia!? Kysymyksiä on paljon. Olen luovuttaja! Luovutin jo unelma ammatin suhteen ja minusta ei tule floristia. Olen luovuttaja. Kyllä. Sanon sen ääneen. Työttömyys on nujertanut minut. Se on syönyt minut pala palalta. Haluan saada töitä. Kyllä. Olen myös henkilöstövuokrausfirmojen listoilla. Ehkä en ole...
Blogin takaa löytyy nainen, joka bloggaa elämästään. Blogistani voit lukea kosmetiikasta, sisustamisesta, elämän iloista ja niistä kipeistäkin asioista. Tartun myös aiheisiin joista ei tarpeeksi puhuta. Tervetuloa seuraamaan elämääni ja lukemaan blogiani! Yhteydenotot s-postiini: mervi.partanen@gmail.com