Elämää väripaletilla

Vaikuttaako menneisyys edelleen minuun? On sanomattakin selvää, että henkinen väkivalta entisellä työpaikalla on jättänyt minuun varmasti ikuisesti arvet. Niitä ei näy päällisin puolin, mutta ne tulevat pintaan aina aika ajoin. Olen monta kertaa selittänyt itselleni, että tämä on erilainen työpaikka. Minulle on jopa sanottu, että ei tarvitse pelätä, että täällä saat samanlaista kohtelua. Miksi sitten pelkään? Vain työpaikkakiusatuksi joutunut ymmärtää minua! Olen jutellut monien kanssa tästä aiheesta. Syvällisimmät keskustelut olen käynyt kuitenkin sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat kokeneet itse kiusatuksi joutumisen aikuisiällä työpaikalla. Itsellä tämä vaikuttaa edelleen ja olen varovainen ihmisten kanssa. Vältän kaikkia konflikteja ja jättäydyn keskusteluista. Vetäydyn kuoreen. Olenhan rapu. Lisäksi uudessa työpaikassa minusta on tullut toisaalta myös avoimempi. Miten tämä on mahdollista, koska sanoin juuri äsken vetäytyväni kuoreen? Kun olen avoimesti ker...

Yhteentörmäyksiä ja miellyttämisen halua! Välillä on vaikeaa työelämässä tai missä tilanteessa tahansa tulla kaikkien kanssa toimeen. Venytät itsesi äärirajoille ja koitat miellyttää. Selität jopa itsellesi, että kaikkien kanssa on tultava toimeen, vaikka kuinka hermot menee ja toinen ihminen syö jaksamistasi. Kerron totuuden. Ei, sinun ei tarvitse tulla toimeen kaikkien kanssa. Eikä sinun tarvitse jatkuvasti miellyttää toista. Se syö ihmistä. Mutta jos on pakko? Työelämässä usein tulee näitä yhteentörmäyksiä ja pitäisi tulla kaikkien kanssa toimeen. Jos toinen ei halua joustaa ja työtehtävät kaatuu niskaasi ja puhuminenkaan ei auta, niin siinä kohtaa miellyttäminen loppuu. Henkinen ja fyysinen jaksaminen on koetuksella, jos toinen "lusmuilee" ja työtehtävät kaatuu niskaan. Epäilet jopa itseäsi, että olenko oikeasti laiska, kun en saa miljoonaa erilaista tehtävää tehtyä. Moni varmasti tunnistaa tämmöisen työkaverin tai on joskus tehnyt töitä sellaisen ihmisen kan...

Kirja jota en ehkä itse olisi ensimmäisenä valinnut hyllyyni aiheen vuoksi! Sain luettavaksi Tuomas Keskimäen esikoisromaanin Ikuisesti. Olen törmännyt aiemmin Tuomaksen runoteoksiin, jotka ovat aihealueeltaan sellaisia mikä itseänikin kiinnostaa eli kansanperinteet ja mytologia. Ikuisesti romaani kertoo kuitenkin nuorista, ensirakkaudesta ja uskosta. Jälkimmäinen aihe itselleni on sellainen joka minulle ei ole aiheena sellainen mistä nauttisin, ja saa enemmänkin vaivautumaan. Tähänkin on syynsä menneisyydestä ja entisestä parisuhteesta, mutta se on sitten toinen tarina. Yllättikö kirja minut kuitenkin? Ikuisesti...  Kirjan teemana oli siis rakkaus, usko, mielen sairaus sekä ystävyys. Teemat olivatkin kirjassa punoutuneet hyvin yhteen. Kirjassa usko oli ehkä omaan makuun hieman liikaakin esillä, mutta se oli myös taitavasti, sekä uskottavasti saatu kirjoitettua sillä tavalla, että lukukokemus ei ollut puuduttava ja vaivaannuttava sellaiselle, joka ei ehkä usko mihin...

Panikoiminen ja kiire saa minut turhautuneeksi! Vihaan turhaa panikoimista ja sitä, että luodaan kiiren tunne, vaikka sellaista ei olisi. Olen törmännyt elämäni aikana moneen tämänkaltaiseen ihmiseen, jotka luovat kiirettä ja myös paniikkia ympärille. Oikeasti sellaiset ihmiset eivät ole tehokkaita edes, vaan tekevät muka kaikkea saamatta mitään valmiiksi. Kiireen tunne saattaa myös tarttua työkavereihin ja kohta on kiire kaikilla. Introvertit painjainen. Asiakaspalveluala ei ehkä ole paras vaihtoehto hiljaisuudesta ja rauhasta nauttivalle! Mutta onneksi on viikonloput. En voisi kuvitella, että olisin viikonloppuna menossa jossain missä on hälinää ja melua ympärillä. Baarit on ehdoton ei nykyään minulle.  Asiakaspalvelualalla olen ollut siitä asti, kun valmistuin. Siinä on oma hohtonsa ja olen siinä hyvä, sanoisin jopa että se on minun vahvuuteni! Silti se on väsyttävää ja raskasta useinkin. Siihen päälle vielä työkaverit. Välillä on helppo vetäytyä omaan kuoreen...

Kun haluaisi olla aktiivisempi somessa...  Tämä oli odotettavissa. Työt alkoi ja bloggaaminen jää paljon vähemmälle, ja alan miettimään onko tässä mitään järkeä enää blogia kirjoittaa. Kun en halua olla mikään "viikonloppu bloggaaja." Huono omatunto ja väsymys! Olen ollut todella väsynyt tämän kolme viikkoa. Lisäksi olen aina ollut ankara itseäni kohtaan ja vaadin todella paljon itseltäni. Haluaisin tehdä kaikkea! Ja mielellään nyt ja heti. Väsyneenä ei myöskään jaksa kirjoittaa. Aiheet ovat kadoksissa ja soimaan itseäni. Lisäksi mietin, että jos en ole aktiivisempi, niin lukijat kaikkoaa. Mietin, että jos jättäisin bloggaamisen. Olisin vain Instagrammaaja. Mutta mihin kirjoittaisin ajatuksia? Olisiko päiväkirja hyvä? Huono omatunto vaikuttaa myös uneen. Ennen nukkumaan menoa mietin, että no niin samperin laiskimus, kun et tänäänkään jaksanut kirjoittaa mitään. Tosin olen aina ollut huono nukkuja, mutta nyt tämäkin jo vaikuttaa. Raskas työ vaatii verons...

Birthday Edition! Vihdoin! Sain odotella tämän kuun boksia taas. Postimies toi kuitenkin kotiin asti tämän, joten ei harmita niin hirveästi, vaikka boksia joutui odottelemaan. Tämän kuun boksi on synttäriboksi. Boksi on ilmestynyt 4 vuotta ja on siis aika juhlia. Oliko sisältö sitten juhlimisen arvoinen? Philip Kingsley Elasticizer Vaikuttaapas tutulta tuotteelta. Kenties oli viime vuoden joulukalenterissa? Tuote antaa hiuksille kiiltoa ja volumia. Lisäksi se pehmentää ja antaa hiuksille sen luonnollista elastaanisuutta. Käytetään ennen shampoota. Voi käyttää naamion tapaan tai  2-3 minuutin hoitona.  En muista yhtään millainen tuote oli,mutta jos ei ole huonoa sanottavaa ja sellaisen yleensä muistan, niin tuote on varmasti ajanut asiansa. Tuote tuli boksissa 40ml koossa.  Hinta: 18,45€/75ml Omorovicza Ultramoor Mud Mask Ehdottomasti yksi suosikki brändejä! Omoroviczan tuotteet ovat ihania. Tämä kirkastava ja Anti-ageing-koostumuksen omaava naam...

Kun asiakas on aina oikeassa! Olen monta kertaa todennut, että maanantait on minun päiviä. Olen parhaimmillani ja saan eniten aikaiseksi silloin töissä ja kotona. Uusi viikko ja niin edelleen. Tänään oli sama fiilis ja olenkin saanut paljon aikaiseksi. Kuitenkin harmaa pilvi on kulkenut mukana erään asiakkaan takia.  Miksi asiakkaan pitäisi olla aina oikeassa, jos kyseessä on henkilökohtainen loukkaus? Tänään sain kuulla olevani idiootti ja laiska. Lisäksi samaan syssyyyn tuhahdeltiin, että kaikenlaisia ne töihin ottaa ja katsottiin päästä varpaisiin. En tiedä tarkoittiko asiakas tällä minun pituuttani, koska olenhan lyhyt. 147cm,mutta teen töitä ihan samalla tavalla, kun minusta pidemmät ihmiset. Muutenkin tuo idiootiksi haukkuminen on todella ala-arvoista ja, kun en voinut asialle mitään, koska minusta ei ollut kiinni tämä juttu mistä asiakas vaahtosi. Silti sain haukut, vaikka pahoittelin. Pitääkö tämmöistä oikeasti asiakaspalvelijan kuunnella ja niellä kaikki...

Pieni kysymys, joka voi muuttaa kaiken!  Nyt ollaan vakavien asioiden äärellä. 10.9. vietettiin itsemurhien ehkäisypäivää. Mietin jo silloin kirjoittavani aiheesta, mutta työkiireet veivät mukanaan. Usein arki, kiire ja elämä muutenkin vie mukanaan ja ihmiset ympärillä voi unohtua. Mutta entä jos kysyisit yhden kysymyksen ihmiseltä, johon et ole ehkä ollut pitkään aikaan yhteydessä, joka on yksinäinen tai joka voi vaikuttaa iloiselta, mutta kiire ja huoli näkyy kasvoilta, että onko kaikki hyvin?  Kaikki ei näy kuitenkaan päälle päin...  Itsemurha voi tulla yllätyksenä. Uutiset on täynnä klikkiotsikoita, jossa puhutaan julkisuudessa olleen henkilön tehneen itsemurhan. Mikä nyt voi olla niin huonosti, että päätyy tappamaan itsensä? Joku miettii, että eikö raha tuo sittenkään onnea. Tai, että onhan sillä perhe ja silti päätyi tuohon ratkaisuun. Kaikki ongelmat ei näy päälle päin. Joku osaa piilottaa ongelmat niinkin hyvin, että voi olla todellinen järkytys, et...

Minusta piti tulla isona...  Nyt, kun työelämään on päässyt taas kiinni, niin on alkanut miettimään mitä sitä elämältä haluaa. Mikä minusta voisi tulla isona? Lapsena sitä haaveili monesta eri ammatista ja ne unelmat vaihtui lennosta. Sama kaava tuntuu toistuvan myös näin aikuisiällä. Halusin floristiksi. Halusin myös toteuttaa ideani, jossa kirjat ja pienyritykset sekä intohimo lukemiseen yhdistyisi. Haluanko enää? No haluan, mutta tie on liian kivinen ja yleensä hautaan ne haaveet ja tyydyn vähempään. Teen ehkä lopun elämääni samaa työtä mistä en samalla tavalla nauti tai koe mitään intohimoa alaa kohtaan. Onko elämä tässä ja nyt? Unelmat jotka jää toteutumatta! Olen joskus kuullut, että on laiskuutta, jos ei unelmiensa eteen anna kaikkeaan. Kyllähän se voi sitäkin olla, mutta ei sitä aina voi sanoa laiskuudeksi. Joskus elämässä on sellaisia tilanteita, että pitää se unelma siirtää jonnekin tulevaisuuteen. Minua jopa vähän ärsyttää, kun ihmiset sanovat, että on vain ...

Uudenlaista ilmettä kotiin julisteilla! Toteutettu yhteistyössä Tulostamoshopin kanssa.  En ole edellisissä kodeissa hirveästi sisustanut julisteilla tai tauluilla. Selitin itselleni sen sillä tavalla, että tämä koti on väliaikainen, joten ei tarvitse panostaa samalla tavalla sisustamiseen, kun muutto oli mielessä aina. Tässä asunnossa olemme asuneet kuitenkin jo 5 vuotta ja se on minun mittapuussani pitkä aika, koska olen "muuttoihminen" ja tykkään muuttaa. Tästäkin haluaisin muuttaa uudempaan kotiin, joka olisi kolmio. Saisin oman "kirjaston." Toivottavasti joskus. Tulostamoshop Savon sydämestä! Tulostamo on pieni yritys Kuopiosta. Se mutkaton tulostuspalvelu, joka tekee myös asiakkaan toiveen mukaan erilaisia painotuotteita ja yritys on erikoistunut suurkuvatulostamiseen.  Tulostamon verkkokauppa  avautui äskettäin ja sieltä löytyy julisteita eri kategorioista, vaneriblokit ja muunmuassa parkkikiekkoja pieni valikoima. Meille valikoitu Tulostam...

Uusia ihmisiä, tapoja ja ristiriitoja! Kun menee uuteen paikkaan töihin, niin siinä on aina omat "pelkonsa." Minua itseäni ei jännittänyt töihin meno, mutta olen varovaiseksi tullut ihmisten kanssa. Oikeastaan en tiedä haluanko tutustua edes työkavereihin sen kummimmin. Kuulostaa ehkä oudolta, mutta haluan pitää erillään työminän ja kotiminän. Kaikki eivät pidä minusta tai työ tavoistani... Jo ensimmäisten päivien aikana huomasin, että eräs työntekijä kohtelee minua kylmästi ja välinpitämättömästi. Selvä. Ei kaikkien tarvitsekkaan pitää minusta tai tavoistani, sillä en minäkään pidä kaikista. Tapa jolla se näytettiin toi kyllä vahvasti mieleen entisen työpaikan. Mulkoilu, huokailu ja vähättely toi olon, että anteeksi kun tulin auttamaan teitä, voin lähteä sinne missä ehkä tarvitaan minua enemmän.  Vanhoista työkuvioista oppineena päätin kuitenkin, että en halua minua kohdellaan räsynukkena. Sanoin rehellisesti esimiehelleni, että millaisissa kuvioissa olen ...

Hyvät kuulokkeet työmatkalle Toteutettu yhteistyössä Sudion kanssa.  Aloitin työt maanantaina ja minulla on tällä hetkellä noin 50 minuutin työmatka. Ensin bussilla ja sitten junalla. Tuttu juttu. Mutta mitä kaikkea sillä matkalla voikaan tehdä! No kuunnella musiikkia tai äänikirjoja. Samalla voi sulkea silmät ja uppoutua musiikin tai kirjojen maailmaan. Tätä varten tarvitsee vain hyvät kuulokkeet, jotka vievät vähän tilaa!  Nivå kuulokkeet ovat pienet ja huomaamattomat! Kuulokkeissa tärkeintä on se, että ne on helppo yhdistää puhelimeen. Sudion NIVÅ kuulokkeet ovat langattomat ja minimalistiset. Sekä myös tyylikkäät ja helppo ottaa mukaan! Eivät vie tilaa! Kuulokkeet tuntuvat mukavilta korvissa ja ovat itseasiassa vielä paremmat äänentoistoltaan, kun suosikki kuulokkeeni Regentit. En tiedä johtuuko se siitä, että tässä tapauksessa napit ovat korvaa lähempänä, kun kuulokemalliset. Mutta ainakin parempi basso näissä on Regentit kuulokkeisiin verrattuna! Kant...

Onkohan tullut valittua väärä ala?  Työt aloitettu maanantaina ja onhan se ihana, että on rytmiä elämässä ja työpaikka. Puoli viisi herätys ja neljältä kotona iltapäivällä. Silti tämä kolme päivää on jo saanut miettimään, että haluan joskus tehdä töitä aivan yksin. Ilman työkavereita. Tai ainakin sellaisessa paikassa missä on sekä naisia, että miehiä tasavertaisesti. Kaikki draamat ja selän takana kakan puhumiset saa heti niskakarvat pystyyn!  Muistui mieleen miksi rakastan tehdä töitä yksin!  Rakastan työn tekoa ilman, että tarvitsee olla sosiaalinen vielä työkavereiden kesken. Asiakkaat riittää. Sopeutuminen vie oman aikansa, mutta introvertti kaipaa omaa rauhaa myös työssä. Tällä alalla missä minä olen ollut aina siitä asti, kun valmistuin, niin se ei vaan ole mahdollista. Ihanaa silti saada kehuja siitä, että tartun tehtävään, kun tehtävään ilman mutinoita ja olen tehokas. Sitähän minä olen. Tiedän itsekin.  Onneksi on työtä ja nyt voi työssä (jo...